| Bokseri | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 12 731 |
| Rodun syntyaika | 1900-luku |
| Alkuperäinen käyttö | metsästys- ja taistelukoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja käyttökoira |
| Elinikä | keskimäärin 9 vuotta |
| Muita nimityksiä | boksu, Deutscher Boxer, Boxer, saksa bokser |
| FCI-luokitus | ryhmä 2 Pinserin ja snautserin tyyppiset, molossikoirat ja sveitsinpaimenkoirat alaryhmä 2.1 Mastiffityyppiset molossikoirat #144 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | uros 35-40kg narttu 25-35kg |
| Säkäkorkeus | uros 57–63 cm narttu 53–59cm |
| Väritys | keltainen tai tiikerijuovainen |
Bokseri (saks. Deutscher Boxer) on saksalainen molossikoira. Nykyisin bokseri on maailmanlaajuisesti tunnettu käyttö- ja seurakoira. Suomessa boksereita on koulutettu jälki-, haku-, viesti- ja suojelukoiriksi. Suomen ensimmäinen sokeiden opaskoira oli bokseri.lähde?
Rotu oli vuonna 2025 Suomen 78. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 100–200 bokseria.
FCI-maissa rotu kuuluu ryhmään 2 (molossit, pinserit, snautserit ja sveitsiläiset paimenkoirat), Yhdysvalloissa ja Englannissa ryhmään työkoirat (working dogs).
Bokseri on keskikokoinen, uroksien säkäkorkeus 57–63 cm, narttujen 53–59 cm, paino uroksilla noin 35-40kg, nartuilla noin 25–35kg. Väriltään bokseri on joko "keltainen" (maskillinen soopeli eli fawn) tai juovikas (brindle). Valkoiset merkit sallitaan, mutta valkoista väriä ei saa olla yli kolmasosaa. Myös värivirheellisiä kokovalkoisia boksereita tavataan.
Rodun tunnusomaisin piirre on pää: kuono on lyhyehkö ja leuka vahva. Purenta on alapurenta.
Alun perin bokserilta on typistetty korvat ja häntä terhakamman vaikutelman luomiseksi. Tämä on nykyään kielletty useimmissa EU-maissa eläinsuojelulakien nojalla – Suomessa vuodesta 1971.
Bokseri on luoteeltaan leikkisä mutta sen vahtimisvietti on voimakas. Rodun edustajat ovat suhteellisen helposti koulutettavissa. Bokseri on palveluskoirarotu ja rotumääritelmän mukaan sen tulee olla muun muassa vahvahermoinen, itsetietoinen, rauhallinen ja tasapainoinen, mutta varautunut vieraita kohtaan. Bokseri kiintyy omistajaansa lujasti ja haluaa olla mukana kaikissa arjen askareissa. Se rakastaa leikkejä toisten koirien ja ihmisten kanssa ikään, rotuun ja sukupuoleen katsomatta, ja soveltuu lapsiperheeseenkin.
Tutkimusten mukaan bokserilla esiintyy keskimääräistä enemmän aggressiivisuutta vieraita koiria kohtaan verrattuna keskimääräiseen koirarotuun. Aggressiota omaa omistajaa kohtaan esiintyy kuitenkin selkeästi vähemmän. Bokseireilla esiintyy keskimääräistä vähemmän pelkoa vieraita ihmisiä kohtaan ja vieraita koiria kohtaan. Tutkimuksissa on myös käynyt ilmi, että rotu ei ole herkkähaukkuinen suhteessa muihin koirarotuihin.

Saksassa käytettiin bullenbeisser-koiria (häränpurija) metsästyksessä, erityisesti villisian metsästyksessä. Koiran tehtävänä oli ottaa kiinni ajokoirien esiin ajama riista ja pidellä sitä kunnes metsästäjä tuli lopettamaan saaliin. Myöhemmin niitä käytettiin markkinoilla härän- ja karhunpurijoina.
Bokseri on kehittynyt bullenbeissereista, kun jalostukseen valittiin leveäsuisia yksilöitä. Ensimmäinen rotumääritelmä valmistui vuonna 1902. 1930-luvulla bokseri oli Saksassa suosittu suojelu- ja viestikoira. Ensimmäiset bokserit saapuivat Suomeen tiettävästi 1910.
1990-luvulla tapahtui vahinkoastuminen bokserin ja staffordshirenbullterrierin välillä. Syntynyt pentue oli paitsi viehättävän näköinen, sillä ei myöskään ollut kantarotujensa terveysongelmia. Tämän vuoksi jalostusta päätettiin jatkaa eteenpäin tavoitteena kokonaan uusi rotu. Boksereiden ja staffordshirenbullterriereiden kasvattajat pitävät bullboxeria "huonona sekoituksena" ja ovat myös kyseenalaistaneet väitteet sen terveydestä.
Bullboxer on kantarotujensa välimuoto: pitkäraajaisempi kuin staffordshirenbullterrieri, suippokuonoisempi kuin bokseri. Sen säkäkorkeus on noin 41–53 cm ja paino 17–24 kg.

Rodun keskimääräinen elinikä on noin yhdeksän vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, sydänsairaudet, selkäsairaudet sekä luuston ja nivelten sairaudet. Bokserin merkittävimpiä terveysongelmia ovat muun muassa lonkkaniveldysplasia, selkäsairaudet, sydänsairaudet, osteokondroosi, eturistisidevauriot, munuaissairaudet, kilpirauhasen vajaatoiminta ja krooninen suolistosairaus.
Luuston sairauksista yksi seurattavista on lonkkaniveldysplasia. Vain noin 50 %:lla boksereista on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy jopa 12 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).
Selän sairauksista boksereilla esiintyy sekä spondyloosia että välimuotoisia lanne-ristinikamia. Välimuotoinen lanne-ristinikama eli LTV on koirilla yleisesti esiintyvä synnynnäinen nikaman epämuodostuma. Tutkimukset kertovat sen altistavan selkäkivulle ja halvausoireille, agilitykoirilla myös loukkaantumisille. Lisäksi LTV on yhteydessä lonkkanivelen kasvuhäiriöön.
Spondyloosi on selkärangan rappeumasairaus, jossa selkänikamien rajoille muodostuu luupiikkejä ja/tai -siltoja. Spondyloosia kehittyy usein normaalistikin ikääntymisen myötä, mutta boksereilla rappeumaa todetaan jo nuorilla koirilla ja tällöin puhutaan perinnöllisestä spondyloosista.
Bokserin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, selkälausunto ja sydänkuuntelu. Bokserilla esiintyy paljon erilaisia sydänsairauksia, joista suurin osa on perinnöllisiä. PEVISAn avulla vastustettavat sairaudet ovat aortta- ja pulmonaalistenosis. Bokseri on myös dilatoivan kardiomyopatian riskirotu.
Eturistisidevaurio on yksi yleisimmistä koirien tuki- ja liikuntaelinsairauksista. Kun polven eturistiside repeää, reisiluu alkaa liukua normaalia enemmän taaksepäin sääriluun nivelpintaa vasten. Tämä johtaa nopeasti tulehdukseen polvessa ja altistaa nivelrikon kehittymiselle. Boksereilla esiintyy eturistisidevaurioita keskimääräistä koirarotua useammin.
Osteokondroosi on rustonalaisen luutumisen paikallinen häiriö. Osteokondroosia esiintyy erityisesti massiivisilla roduilla. Boksereilla osteokondroosia esiintyy erityisesti olkanivelissä ja polvinivelissä.
Renal dysplasia on synnynnäinen ja perinnöllinen munuaissairaus, joka johtaa munuaisten vajaatoimintaan ja koiran kuolemaan alle kahden vuoden iässä. Pennulla on jo syntyessään alikehittyneet munuaiset. Munuaiset toimivat vajavaisesti muun muassa poistaessaan elimistössä syntyneitä jäteaineita sekä tuottaessaan punasolujen muodostuksessa tarvittavaa erytropoietiini-hormonia.
Bokserit ovat myös yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiroduista. Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, missä elimistön kiertävien kilpirauhashormonien määrä on liian vähäinen. Sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä.
Bokserin on todettu useissa tutkimuksissa olevan koiran kroonisen tulehduksellisen suolistosairauden riskirotu. Sairauden ennuste on varauksellinen. Osa koirista vastaa ruokavaliohoitoon mutta osa tarvitsee immunosuppressiivisia lääkkeitä.
Boksereilla on keskimääräistä koirarotua suurempi alttius sekä mastsolukasvaimille että hemangiosarkoomalle (verisuonikasvaimelle). Mastsolukasvain on koirien yleisin pahanlaatuinen ihosyöpä, joka saa alkunsa elimistön immuunipuolustukseen osallistuvista syöttösoluista. Bokserien hemangiosarkooma esiintyy useimmiten iholla.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Bokserit ovat selkeästi keskimääräistä koirarotua sisäsiittoisempia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Bokserin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut jopa 40 %.