Kleinspitz

Kleinspitz
Avaintiedot
Alkuperämaa Saksa
Määrä maailmalla harvinainen
Rodun syntyaika 1800-1900-luku
Alkuperäinen käyttö piha- ja vahtikoira
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä keskimäärin 10 vuotta ja 8 kuukautta
Muita nimityksiä kleini, Small German Spitz, Miniature Spitz, petit spitz, spitz pequeño, saksa väike spits
FCI-luokitus ryhmä 5 Pystykorvat ja alkukantaiset koirat
alaryhmä 4 Eurooppalaiset pystykorvat
#97.4
Ulkonäkö
Paino n. 3–5 kg, suhteessa korkeuteen
Säkäkorkeus ihanne 26 cm, +/– 3 cm poikkeama hyväksytään
Väritys musta, ruskea, oranssi, oranssi-soopeli, kermanvärinen, kerma-soopeli, hopeanharmaa, black & tan, valkoinen tai valkokirjava

Kleinspitz on pienikokoinen Saksasta peräisin oleva koirarotu, joka kuuluu saksanpystykorviin.

Ulkonäkö

Kleinspitz on pieni, runsasturkkinen pystykorva. Karvapeite on kaksinkertainen ja tuuhea ja rodussa esiintyy lukuisia värityksiä mukaan lukien musta, ruskea, oranssi, oranssi-soopeli, kermanvärinen, kerma-soopeli, hopeanharmaa, black & tan, valkoinen tai valkokirjava (valkoinen mustin, ruskein, harmain, oranssein, oranssi-soopelein, kermanvärisin tai kerma-soopelein merkein). Ihannesäkäkorkeus on 26 cm, josta sallitaan kolmen sentin poikkeama molempiin suuntiin. Paino määräytyy koon mukaan ja on keskimäärin 3–5 kg.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmä kuvailee ihanteellista kleinspitziä valppaaksi, eloisaksi ja uskolliseksi. Rotumääritelmän mukaan kleinspitzit saattavat olla epäluuloisia vieraita ihmisiä kohtaan eikä niillä tulisi olla metsästysviettiä. Rotujärjestön kyselytutkimuksessa valtaosa rodun edustajista suhtautui uusiin ihmisiin avoimesti ja ystävällisesti. Noin 25 % kleinspitzeistä pelkäsi kovia ääniä. Muihin koiriin suhtautui ystävällisesti noin puolet koirista. Osa suhtautui vierasiin koiriin välinpitämättömästi mutta myös pelokkuutta ilmeni.

Alkuperä

Kleinspitzin kantamuoto oli mahdollisesti muinainen Canis familiaris palustris. Aiemmin saksanpystykorvat toimivat pihavahteina, mutta pienimmät niistä alkoivat muuttua seurakoiriksi 1800-luvulla. 1900-luvulla määriteltiin 5 eri kokomuunnosta: keeshond, grosspitz, mittelspitz, kleinspitz ja pomeranian. Pieniä pystykorvia kasvatettiin Stuttgartissa ja Mannheimissa 1900-luvun alusta lähtien. Pieniä pystykovia pidettiin tuolloin "rahvaan" koirina.

Rotu maailmalla

Rodun alkuperämaassa Saksassa kleinspitzin pentuja on rekisteröity 2020-luvulla noin 25–150 vuosittain. Isossa-Britanniassa 2020-luvulla niitä on puolestaan rekisteröity vuosittain alle sata. Vuosina 2021–2025 Suomessa syntyi 400–600 kleinspitzin pentua vuosittain ja vuonna 2025 se oli 20. suosituin rotu.

Kleinspitzejä ei juurikaan ole Yhdysvalloissa tai Kanadassa, koska saksapystykorvista ainoastaan pomeranian on hyväksytty näiden maiden kenneljärjestöissä.

Terveys

Kleinspitz

Kleinspitz elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 10 vuotta ja 8 kuukautta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmään kuolleeksi ilmoitettuja rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet, tapaturmat ja sydänsairaudet. Kleinspitzin merkittävimpiä terveysongelmaia ovat muun muassa parodontiitti, patellaluksaatio, myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma ja epilepsia.

Pienikokoisilla koiraroduilla on alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä koiran hampaiden harjaamisella. Myös kleinspitzilla esiintyy parodontiittia. Rodun edustajilla esiintyy välillä liian kapeita alaleukoja, jolloin kulmahampaat pääsevät porautumaan ikeneen. Maitokulmahampaiden irtoamattomuus on myös varsin tavallista.

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 15 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja kleinspitzeja.

Kleinspitzin neljänneksi yleisin ilmoitettu kuolinsyy on sydänsairaudet. Koirien yleisin sydänsairaus on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan.

Rotujärjestön kyselytutkimuksen mukaan noin 7 %:lla kleinspitzeistä esiintyy epileptistyyppisiä kohtauksia. Ruotsalaisen vakuutusyhtiö Agrian aineiston mukaan rodulla on kohonnut alttius epilepsiaan verrattuna keskimääräiseen koiraan.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Saksanpystykorvat ovat keskimääräistä koirarotua vähemmän sisäsiittoisia. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli noin 6 %. Kun serkukset, joilla ei ole muuta yhteistä sukua, saavat jälkeläisen, sen sisäsiittoisuusluku on 6,25 %. Vastaavassa tilanteessa täyssisarusten jälkeläisen luku on 25 %, joka vastaa keskimääräisen koirarodun sisäsiittoisuuslukua geenitutkimuksissa. Saksanpystykorvan jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut vain 15 %.

Katso myös