| Tiibetinspanieli | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | |
| Määrä | maailmalla ei kovin yleinen |
| Rodun syntyaika | noin 200 eaa. |
| Alkuperäinen käyttö | vahtikoira |
| Nykyinen käyttö | seurakoira |
| Elinikä | keskimäärin 11 vuotta ja 11 kuukautta |
| Muita nimityksiä | tipsu, Tibetan Spaniel, Tibet-Spaniel, épagneul tibetain, spaniel tibetano, tiibeti spanjel |
| FCI-luokitus | ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat alaryhmä 5 Tiibetiläiset rodut #231 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | 4,1–6,8 kg |
| Säkäkorkeus | 25 cm |
| Väritys | Kaikki väriyhdistelmät sallittuja sillä ehdolla, että pigmentti on musta. |
Tiibetinspanieli (tiibetiksi jemtse apso) on Himalajalta peräisin oleva pienikokoinen koirarotu. Se kuuluu seura- ja kääpiökoirien FCI-roturyhmään 9.
Tiibetinspanielin pää on muuhun ruumiiseen verrattuna pienehkö. Kuono on keskipitkä ja tylppä. Lievä alapurenta on rodulle ominaista. Silmät ovat keskikokoiset, kirkkaat ja etäällä toisistaan. Korvat ovat keskikokoiset ja kiinnittyneet melko korkealle. Kaula on kohtalaisen lyhyt ja voimakas. Runko taas on säkään verrattuna melko pitkä. Etujalat ovat usein hieman länkisääriset. Häntä on runsashapsuinen, korkealle kiinnittynyt ja kiertyy liikkeessä koiran selän päälle. Tiibetinspanielin säkäkorkeus on yleensä noin 25 senttimetriä ja painon tulisi olla noin 4–7 kilogrammaa.

Turkki on kasvoissa ja raajojen etuosassa lyhyt, mutta muualla rungossa kohtalaisen pitkä ja melko rungonmyötäinen. Korvissa, eturaajojen takaosassa, hännässä ja pakaroissa turkki on pidempi ja tuuheampi. Nartuilla on yleensä vähemmän karvaa kuin uroksilla.
Tiibetinspanielille kaikki värit ja väriyhdistelmät ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että pigmentti on musta. Rodulla tulee olla kuitenkin tummanruskeat silmät, joten maksanruskea, lemon ja sininen eivät ole hyväksyttyjä värejä, koska niihin liittyvät vaaleat silmät ja ei-toivottu pigmenttiväri.
Rotumääritelmä kuvaa tiibeinspanieleita itsenäisiksi ja hieman pidättyväisiksi. Suurin osa tiibetinspanieleista on kuitenkin avoimia ja ystävällisiä. Rotujärjestön kyselyssä omaa perhettään kohtaan rodun edustajat eivät osoittaneet juuri lainkaan resurssiaggressiivisuutta tai aggressiivisuutta ylipäätään. Yleisimmät ongelmat tiibetinspanielin käyttäytymisessä liittyvät ääniarkuuteen ja eroahdistukseen.
Tiibetiläiset munkit pitivät tiibetinspanielia pyhänä eläimenä. Tiibetinspanielit olivat luostareiden ja ylhäisön arvostettuja seurakoiria. Niiden tyyppisiä koiria uskotaan olleen Tiibetissä jo 200 vuotta ennen ajanlaskun alkua.
Tiibetinspanieli on valpas rotu, jonka vuoksi sitä käytettiin vahtikoirana. Rotua edustavia yksilöitä käytettiin luostareiden muureilla hälyttämään munkkeja muukalaisen lähestyessä. Vielä nykyäänkin tiibetinspanielit usein etsivät itselleen korkean paikan mistä voi tähystellä ympäristöä.
Tarinan mukaan tiibetinspanielilla oli myös tehtävänä pyörittää tassuillaan rukouspöydän rukousmyllyä. Tiibetinspanieleita ei myyty, mutta sen sijaan tiibetinspanielin lahjoittaminen katsottiin suurena kunnian osoituksena.
Ensimmäinen tunnettu tiibetinspanieli, joka tuotiin Englantiin, oli luultavasti Lhasa, jonka Frank Wormald toi Tiibetistä vuonna 1905. Tohtori Greig, joka tunnetaan tiibetinterrierin kasvattajana, toi 1920-luvulla tiibetinspanieleita Eurooppaan.
Geenitutkimuksissa on tullut esiin, että tiibetinspanielin läheisimmät sukulaisrodut ovat kiinanpalatsikoira, shih tzu ja lhasa apso.
Isossa-Britanniassa 2020-luvulla tiibetinspanielin pentuja on rekisteröity vuosittain keskimäärin 90–180. Rekisteröintimäärät ovat olleet laskusuuntaiset. Rekisteritietojen mukaan vuonna 2025 se oli 122:nneksi suosituin koirarotu Yhdysvalloissa. Saksassa niitä on rekisteröity 2020-luvulla muutamia yksilöitä vuosittain. Vuonna 2025 Ranskassa tiibetinspanielin pentuja syntyi noin 300.
Suomeen ensimmäiset tiibetinspanielit tuotiin vuonna 1964. Vuosina 2021–2025 Suomessa rekisteröitiin 400–700 tiibetinspanielia vuosittain ja vuonna 2025 se oli 18. suosituin rotu. Suomessa on Euroopan laajin tiibentinspanielien kanta.

Tiibetinspanieli elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta ja 11 kuukautta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleeksi merkittyjä koiria Suomen Kennelliiton jalostustietojärjestelmässä. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet ja sydänsairaudet. Tiibetinspanielin merkittävimpiä terveysongelmia ovat muun muassa parodontiitti, puhkeamattomien hampaiden aiheuttamat kystat, patellaluksaatio muutamat silmäsairaudet ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.
Tiibetinspanieli on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille ja kyynärnivelen inkongruenssille. Käyräjalkaisuus voi altistaa koiran iän myötä paheneville nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle.
Parodontiitti eli hampaan tukikudoksen tulehduksellinen sairaus, on tyypillinen erityisesti pienikoisilla koiraroduilla. Parodontiitin vuoksi voi koiralta joutua poistamaan useita hampaita. Hampaiden harjauksella pystyy hieman ehkäisemään parodontiitin kehittymistä. Tiibetinspanielilla esiintyy myös puhkeamattomia hampaita, jotka voivat muodostaa kystan leukaan. Suomalaistutkimuksessa erään klinikan potilaista, joilla esiintyi puhkeamattomien hampaiden kystia, jopa 30 % oli tiibetinspanieleita. On myös melko tavallista, että kaikki maitokulmahampaat eivät irtoa itsestään vaan ne tulee poistaa kirurgisesti.
Tiibetinspanieli kuuluu Kennelliiton PEVISA-ohjelmaan (perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma), joten jalostukseen käytettävillä koirilla täytyy olla voimassaoleva polvinivellausunto ja silmälausunto. Patellaluksaatiota esiintyy noin 22 %:lla rodun edustajista.
Rodulla esiintyviä silmäsairauksia ovat ylimääräiset ripset (distichiasis/ektooppinen cilia), puutteellinen kyynelkanavan aukko, etenevä verkkokalvon surkastuma (PRA), silmäluomen sisäänpäin kiertyminen (entropion) sekä kaihi. Ruotsalaisen vakuutusyhtiö Agrian tilastoissa tiibetinspanielilla on keskimääräistä enemmän eläinlääkärikäyntejä liittyen silmäsairauksiin verrattuna muihin koiriin. Ainestossa esiin nousevia silmäongelmia ovat muun muassa ylimääräiset ripset, sarveiskalvohaavat ja silmän traumat.
Yksi tiibetinspanielien yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Koirien yleisin sydänsairaus on myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma, jota esiintyy erityisesti pienikokoisilla koiraroduilla. Sairaus alkaa usein vasta vanhemmalla iällä ja sairaus aiheuttaa edetessään sivuäänen sekä johtaa vuosien myötä sydämen vajaatoimintaan. Agrian aineistosta tulee esiin, että tiibetinspanieleilla on keskimääräistä koirarotua enemmän eläinlääkärikäyntejä liittyen sydänsairauksiin.
Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Tiibetinspanielit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku on geenitutkimuksissa ollut 6 %. Kun serkukset, joilla ei ole muuta yhteistä sukua, saavat jälkeläisen, sen sisäsiittoisuusluku on 6,25 %. Vastaavassa tilanteessa täyssisarusten jälkeläisen luku on 25 %, joka vastaa keskimääräisen koirarodun sisäsiittoisuuslukua geenitutkimuksissa. Tiibetinspanieleiden jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut noin 24 %.