Tiibetinterrieri

Tiibetinterrieri
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tiibet
Määrä Suomessa rekisteröity 6 477
Rodun syntyaika noin tuhat vuotta sitten
Alkuperäinen käyttö paimenkoira
Nykyinen käyttö seura- ja paimenkoira
Elinikä keskimäärin 11 vuotta
Muita nimityksiä tibbe, Tibetan Terrier, Tibet-Terrier, terrier tibetain, terrier tibetano, tiibeti terjer
FCI-luokitus ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat
alaryhmä 5 Tiibetiläiset rodut
#209
Ulkonäkö
Paino 8–13,5 kg
Säkäkorkeus 35–41 cm
Väritys musta, harmaa, valkoinen, kermanvärinen, laikukas
Aiheesta muualla

Tiibetinterrieri Commonsissa

Tiibetinterrieri (tiibetiksi tsang apso, kiin.: 西藏㹴; pinyin: Xīzàng gēng) on Tiibetistä kotoisin oleva koirarotu. Rotu ei ole nimensä mukaan terrieri, vaan se on alkujaan vahti-, paimen- ja seurakoira.

Rotu oli vuonna 2025 Suomen 98. eniten rekisteröity koirarotu. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin 100–200 tiibetinterrieriä.

Ulkonäkö

Tiibetinterrieri

Tiibetinterrierin tulisi olla kohtuullisen vankkarakenteinen, keskikokoinen, pitkäkarvainen ja ääriviivoiltaan neliömäinen koira olematta kuitenkaan raskas. Se liikkuu kevyesti, pitkällä ja maatapeittävällä askeleella ja luo liikkeessä vauhdikkaan, vetreän mielikuvan yhtä aikaa arvokkaasti ja leikkisästi.

Turkki on pitkä, kaksikerroksinen, kohtuullisen laskeutuva ja paksu. Tiibetinterrierin väreinä sallitaan periaatteessa kaikki muut lukuun ottamatta suklaan- ja maksanruskeita turkkeja, jotka ovat hylkääviä virheitä. Yleisimmin tiibetinterrieri on musta, valkoinen, harmaa, savun- tai kermanvärinen. Se voi olla myös kaksi- tai kolmivärinen sekoitus edellä mainittuja värejä.

Tiibetinterrierin häntä kaartuu selän päälle tuoden pitkät ja näyttävät häntäkarvat esiin. Raajat ovat vahvat ja rinta tyylikäs, myös varsin vahva. Korvat ovat V:n muotoiset ja riippuvat.

Luonne ja käyttäytyminen

Tiibetinterrieri on eloisa, hyväluonteinen, uskollinen ja miellyttävä seurakoira. Rodun edustajat ovat kuitenkin pidättyväisiä vieraita kohtaan.

Nykypäivänä tiibetinterrieri on lähinnä seurakoira, jonka kanssa harrastetaan paljon näyttelyitä. Näyttelytoiminnan ulkopuolella tiibetinterrierejä voi tavata myös agility- ja tokokentiltä. Miellyttämishaluisena ja vilkkaana koirana molemmat lajit sopivat rodulle loistavasti, vaikkakin joskus itsenäinen, itsepäinenkin tiibetinterrieri saattaa vaatia kouluttajaltaan hieman huumorintajua.

Alkuperä

Tiibetinterrieri lumihangessa

Tiibetinterrierin varhainen historia on hämärän peitossa, mutta ilmeisesti se on hyvin vanha rotu, jota on kasvatettu Tiibetin luostareissa. Koirien uskottiin tuovan onnea, eikä niitä koskaan myyty, mutta joskus niitä annettiin lahjaksi kiitollisuuden osoituksena. Vaikka rotua ilmeisesti käytettiin myös vahti- ja paimenkoirana, oli se jo varhain arvostettu seurakoira.

Ensimmäiset rodun yksilöt toi Eurooppaan 1920-luvulla Intiassa työskennellyt englantilainen naislääkäri Dr. Agnes Greig, joka sai Tiibetistä lahjaksi useita korkealuokkaisia yksilöitä. Hän kasvatti rotua kennelnimellä OF LAMLEH useita vuosikymmeniä aina kuolemaansa 1972 saakka. Rodun kasvatustyön Suomessa aloitti ensimmäisenä vapaaherratar Eva Wrede av Rabbelugn -kennel 1960-luvulla.

Terveys

Tiibetinterrieri elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet sekä tapaturmat. Tiibetinterrierin merkittävimmät terveysongelmat ovat kyynärniveldysplasia, lonkkaniveldysplasia, muutamat silmäsairaudet ja kilpirauhasen vajaatoiminta.

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy vain noin 3 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja tiibetinterrierejä. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa. Eriasteista kyynärniveldysplasiaa esiintyy noin 14 %:lla rodun edustajista.

Jopa noin 82 %:lla tiibetinterriereistä on terveet lonkat (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla A tai B), kun taas kohtalaista tai vaikeaa lonkkaniveldysplasiaa esiintyy vain 6 %:lla rodun edustajista (Suomen Kennelliiton arvosteluasteikolla D tai E).

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), kaihia, linssiluksaatiota ja puutteellista kyynelkanavan aukkoa. Tiibetinterrierin PEVISA-ohjelmassa on pakollinen lonkkakuvauslausunto, kyynärkuvauslausunto, polvilausunto ja silmälausunto.

Tiibetinterrierit ovat yksi kilpirauhasen vajaatoiminnan riskiroduista. Kilpirauhasen vajaatoiminta on autoimmuunisairaus, missä elimistön kiertävien kilpirauhashormonien määrä on liian vähäinen. Sairautta voidaan hoitaa tehokkaasti lääkityksellä.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Tiibetinterrierit ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Tiibetinterrierin jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 22 %.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 30.4.2020)
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  3. 1 2 3 Historiaa Tiibetinterrierit ry. Viitattu 7.3.2026.
  4. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  5. 1 2 3 4 Rotumääritelmä Tiibetinterrierit ry. Viitattu 7.3.2026.
  6. ↑ Harrastustoiminta Tiibetinterrierit ry. Viitattu 7.3.2026.
  7. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  8. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kyynärniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  9. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: lonkkaniveltilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  11. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 22.2.2026.
  12. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 1.3.2026.
  13. ↑ Dan G. O’Neill, Janine Su Pheng Khoo, Dave C. Brodbelt, David B. Church, Camilla Pegram, Rebecca F. Geddes: Frequency, breed predispositions and other demographic risk factors for diagnosis of hypothyroidism in dogs under primary veterinary care in the UK. Canine Medicine and Genetics, 10.10.2022, 9. vsk, nro 1, s. 11. PubMed:36217196 doi:10.1186/s40575-022-00123-8 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  15. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla