Shih tzu

Shih tzu
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tiibet
Määrä Suomessa rekisteröity 4 453
Alkuperäinen käyttö temppelivahti
Nykyinen käyttö seurakoira
Elinikä keskimäärin 11 vuotta
Muita nimityksiä sipsu
FCI-luokitus ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat
alaryhmä 5 Tiibetiläiset rodut
#208
Ulkonäkö
Paino 4,5–8,1 kg
Säkäkorkeus korkeintaan 26,7 cm
Väritys kaikki värit sallittuja

Shih tzu [ʃiːtsuː] (kiin.: 西施犬; pinyin: Xīshī quǎn) on erittäin vanha, pienikokoinen ja pitkäturkkinen tiibetiläistä alkuperää oleva seurakoirarotu. Shih tzu merkitsee kiinaksi leijonaa.

Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi vajaa sata shih tzua.

Ulkonäkö

Shih tzu on pieni, vahva, ryhdikäs ja runsasturkkinen koira, jolla on hyvin lyhyt kuono. Se on matalaraajainen ja korkeuttaan pidempi. Karvapeite on pitkää ja tiheää. Tyypillinen ylälinja muodostuu pään ja hännän korkeuden tasapainosta, matalasta olemuksesta ja leveistä kasvoista.

Turkinhoito

Shih tzu

Shih tzua on hyvä pestä ja harjata säännöllisesti, sillä sen turkki on paksu ja pitkä. Mikäli koiraa pidetään ainoastaan kodin lemmikkinä, shih tzun turkin voi leikata lyhyeksi, jolloin se on erittäin helppohoitoinen. Silloin sitä on helpompaa harjata ja pestä. Mikäli koiraa on tarkoitus pitää rotumääritelmänsä mukaisessa näyttelykunnossa, sen hoitaminen vaatii säännöllisen pesun ja päivittäistä harjaamista.

Luonne ja käyttäytyminen

Shih tzu on ystävällinen, itsenäinen, aktiivinen ja valpas koirarotu. Shih tzu on mainio pieni seurakoira, jolla on sopeutuvainen luonne. Se on suosittu näyttelykoira.

Tutkimuksien mukaan shih tzut osoittavat keskimääräistä koirarotua useammin aggressiota omaa omistajaansa kohtaan. Rodulla esiintyy myös keskimääräistä enemmän pelkoja vieraita koiria kohtaan, mikä on tyypillistä pienikokoisille koiraroduille. Shih tzuilla esiintyy myös keskimääräistä enemmän eroahdistusta ja sisäsiisteysongelmia tutkimuksien mukaan.

Alkuperä

Shih tzu on peräisin keisarillisen ajan Kiinasta. Rodun esi-isät olivat todennäköisesti Tiibetin buddhalaisluostareista Kiinan keisarille lahjoittettuja ”pyhiä leijonakoiria”. Niitä risteytettiin Kiinassa lhasa apson ja kiinanpalatsikoiran kanssa. Muutama yksilö vietiin Kiinan vallankumouksen jälkeen länteen, jossa rotua kehitettiin edelleen. 1930-luvun alkupuolella ensimmäiset shih tzut tuotiin Eurooppaa.

Terveys

Shih tzu elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 11 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus, syöpäsairaudet ja sydänsairaudet. Shih tzun tyypillisimmät terveysongelmat ovat parodontiitti, patellaluksaatio, brakykefaalinen oireyhtymä, muutamat silmäsairaudet ja myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma.

Shih tzu on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle. Johtuen shih tzun pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 17 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja shih tzuja. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa.  

Osa shih tzulle tyypillisistä terveysongelmista on yhteydessä rodulle jalostettuun ulkomuotoon. Shih tzulle on jalostettu lyhyt kuono ja kallo, mikä aiheuttaa suurentunutta alttiutta hengitysteiden ongelmiin (brakykefaalinen oireyhtymä). Brittitutkimuksessa yli puolella shih tzuista havaittiin oireita BOAS-testissä, joka mittaa hengityselimistön toimivuutta rasituskokeessa. Keskimääräinen kuonon pituuden suhde kallon pituuteen oli noin 0,15, kun voimakkaasti brakykefaalisina koirina pidetään tyypillisesti sellaisia yksilöitä, joilla kyseinen suhde on alle 0,30. Osalla koirista oli ahtaat sieraimet.

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), keratiittia, kaihia ja silmäluomen kiertymistä sisään- ja ulospäin. Shih tzuilla esiintyy myös kuivasilmäisyyttä. Rodun PEVISA-ohjelmassa on pakollinen polvilausunto, silmälausunto ja BOAS-testi.

Rodun yksi yleisimmistä kuolinsyistä ovat sydänsairaudet. Myksomatoottinen mitraaliläpän rappeuma on yksi yleisimmistä koirien sydänsairauksista. Tätä läppävikaa esiintyy yleisesti pienikokoisilla koiraroduilla ja se yleensä alkaa vasta vanhemmalla iällä. Sydämen vajaatoiminta todetaan sydämen kuuntelun avulla, mutta tarkkaan diagnoosiin päästään vasta sydämen ultraäänitutkimuksen avulla.

Shih tzut ovat yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli jonkun verran alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, mikä on melkein sama kuin keskimääräisellä rotukoiralla on havaittu geenitutkimuksissa. Shih tzun jälkeläisen luku on myös 25 %. Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa.

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. 1 2 3 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  3. 1 2 3 4 Shih Tzu 5.4.2016. Shih Tzu r.y. Viitattu 16.3.2026.
  4. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  5. ↑ Rotumääritelmä (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.3.2026.
  6. ↑ James A. Serpell, Deborah L. Duffy: Dog Breeds and Their Behavior, s. 31–57. Berlin, Heidelberg: Springer, 2014. ISBN 978-3-642-53994-7 Teoksen verkkoversio Viitattu 8.9.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 24.5.2023. Viitattu 12.3.2026.
  8. ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  10. ↑ Brakykefaalinen oireyhtymä (BOAS) 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.3.2026.
  11. ↑ Tomlinson, Francesca & Liu, Nai-Chieh & Sargan, David R. & Ladlow, Jane F.: A cross-sectional study into the prevalence and conformational risk factors of BOAS across fourteen brachycephalic dog breeds. PLOS ONE, 18.2.2026, 21. vsk, nro 2. doi:10.1371/journal.pone.0340604 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  12. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  13. ↑ R. F Sanchez, G Innocent, J Mould, F. M Billson: Canine keratoconjunctivitis sicca: disease trends in a review of 229 cases. Journal of Small Animal Practice, 2007-04, 48. vsk, nro 4, s. 211–217. doi:10.1111/j.1748-5827.2006.00185.x ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  14. ↑ Pevisa ja rotukohtaiset erityisehdot (PDF) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  15. ↑ PEVISA ja rotukohtaiset erityisehdot 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  16. ↑ Sydänsairauksia kartoitetaan sydänkuuntelun ja ultraäänitutkimuksen avulla 28.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 16.3.2026.
  17. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  18. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori Yle Uutiset. 25.6.2024. Viitattu 12.3.2026.

Aiheesta muualla