Lhasa apso

Lhasa apso
Avaintiedot
Alkuperämaa  Tiibet
Määrä Suomessa rekisteröity 5 135
Rodun syntyaika ekr.
Alkuperäinen käyttö seurakoira
Nykyinen käyttö seura- ja näyttelykoira
Elinikä keskimäärin 12 vuotta
Muita nimityksiä apso, hasa, lhassa apso
FCI-luokitus ryhmä 9 Seura- ja kääpiökoirat
alaryhmä 5 Tiibetiläiset rodut
#227
Ulkonäkö
Paino 5–7 kg nartut, 6-8kg urokset
Säkäkorkeus 25,4 cm urokset, nartut hieman vähemmän
Väritys kulta, hiekka, hunaja, tummanharmaankirjava (grizzle), harmaa, kirjava, musta, valkoinen ja ruskea

Lhasa apso (kiin.: 拉薩犬; pinyin: Lāsà quǎn) on Tiibetistä kotoisin oleva koirarotu. Se on nimetty pääkaupungin Lhasan mukaan.

Rotu ei ihan yltänyt vuonna 2025 sadan suosituimman koirarodun joukkoon Suomessa. Vuosina 2020–2025 Suomessa syntyi joka vuosi noin sata lhasa apsoa.

Ulkonäkö

Lhasa apson ihannesäkäkorkeus on uroksilla 25 cm; nartut ovat hieman pienempiä. Sen selkä on hieman säkäkorkeuttaan pidempi. Pään karvoitus laskeutuu silmien yli mutta se ei saa estää koiraa näkemästä. Rodulla on runsaat ja pitkät kuonokarvat. Täysi hampaisto on toivottavaa. Karvapeite on pitkää sekä suoraa ja väriltään se on kultainen, hiekanvärinen, hunajanvärinen, tummanharmaankirjava (grizzle), liuskeenharmaa, savunharmaa, kirjava, musta, valkoinen tai ruskea.

Turkinhoito

Lhasa apso

Apsoilla ei ole varsinaista karvanlähtöä vaan karvaa irtoaa silloin kun sitä kammataan. Pitkä karvapeite vaatii säännöllistä kampaamista sekä pesemistä. Turkin voi myös leikata lyhyemmäksi, mikäli koiran kanssa ei olla menossa koiranäyttelyyn.

Luonne ja käyttäytyminen

Rotumääritelmä kuvaa lhasa apsoa iloiseksi, valppaaksi ja itsetietoiseksi koiraksi, joka on hieman pidättyväinen vieraita kohtaan. Pidättyväisyys näkyy juuri muun muassa koiran suhtautumisessa vieraita ihmisiä tai toisia koiria kohtaan. Usein lhasa apso haluaa tutustua uuteen ihmiseen omaan tahtiinsa. Lhasa apso ei ole erityisen miellyttämisenhaluinen.

Alkuperä

Rotu on erittäin vanha. Tiibetiläisten munkkien tiedetään varjelleen tarkasti koiriaan. Apsoja ei koskaan myyty, vaan niitä saatettiin antaa lahjoiksi erityisinä suosionosoituksina, koska niiden uskottiin tuottavan onnea ja menestystä. Rotu on todennäköisesti sukua tiibetinterrierille.

Isoa-Britanniaa pidetään nykyisin rodun vastuumaana. lhasa apsot saapuivat sinne Younghusbandin retkikunnan seurassa hänen Tiibetiin suuntautuneelta sotilasmatkaltaan. Kiinnostus rotuun levisi vasta 1920–1930-lukujen vaihteessa, kun rouva Bailey ja tohtori Greig toivat useita koiria Tiibetistä ja sen rajanaapurimaista.

Kolmastoista dalai-lama lahjoitti ensimmäiset lhasa apsot 1930-luvulla yhdysvaltalaiselle matkaajalle C. Suydan Cuttingille. Näihin koiriin alkujaan perustuu rodun kasvatus Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Suomeen lhasa apsot tulivat Englannista vuonna 1966.

Lhasa apson pää

Terveys

Lhasa apso elää usein sangen pitkäikäiseksi. Rodun keskimääräinen elinikä on noin 12 vuotta, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 kuolleita rodun edustajia. Tyypillisimmät kuolinsyyt ovat vanhuus ja syöpäsairaudet. Lhasa apson tyypillisimmät terveysongelmat ovat kiertyneet eturaajat, parodontiitti, patellaluksaatio, muutamat silmäsairaudet ja allergiat.

Lhasa apso on matalaraajainen koirarotu, mikä voi altistaa käyrille eturaajoille. Käyräjalkaisuus taas voi altistaa koiran iän myötä nivelongelmille, esimerkiksi nivelrikolle. Johtuen lhasa apson pienestä koosta on rodulla alttius parodontiittiin eli hampaiden kiinnityskudoksen tulehdukselliseen sairauteen. Sairautta voi jonkun verran ennaltaehkäistä hampaiden harjaamisella.

Eriasteista patellaluksaatiota esiintyy noin 11 %:lla rodun edustajista, kun tarkastellaan vuosina 2010–2025 tutkittuja lhasa apsoja. Patellaluksaatio saattaa vaatia leikkaushoitoa.  

Erilaisista silmäsairauksista rodulla esiintyy ylimääräisiä ripsiä (distichiasis), puutteellista kyynelkanavan aukkoa, etenevää verkkokalvon surkastumaa (PRA) ja sarveiskalvon dystrofiaa/degeraatiota. Lhasa apsoilla esiintyy myös kuivasilmäisyyttä.

Lhasa apsoilla ilmenee jonkun verran erilaisia allergioita. Allergiassa elimistön puolustusmekanismi reagoi normaalista poikkeavalla tavalla tavallisiin, useimmiten vaarattomiin asioihin (allergeeni). Atopia ja ruoka-aineyliherkkyys ovat elinikäisiä vaivoja, jotka ovat usein kontrolloitavissa, mutta eivät parannettavissa. Oireina ovat usein ihon kutina ja punoitus ja usein koira nuolee tai raapii kutisevia alueita. Korvatulehdukset ovat yleisiä atopiasta kärsivillä koirilla sekä myös tassujen ihotulehduksia voi esiintyä.

Yleisellä tasolla sisäsiittoisuus lisää sairastavuutta ja heikentää rodun elinvoimaa. Lhasa apsot ovat lähes yhtä sisäsiittoisia koirarotuja kuin muutkin. Geenitutkimuksessa vähiten sisäsiittoisen koirarodun sisäsiittoisuusluku oli hieman alle 10 %. Täysin eri sukulinjoista peräisin olevien serkusten jälkeläisen sisäsiittoisuusluku on 6,25 % ja täyssisarusten jälkeläisellä luku on vastaavasti 25 %, joka on melkein sama, mitä keskimääräisellä koirarodulla on havaittu geenitutkimuksissa. Lhasa apson jälkeläisen luku on geenitutkimuksissa ollut 20 %.

Katso myös

Lähteet

Viitteet:

  1. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)
  2. 1 2 KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: kuolinsyytilasto, kuolinvuosi 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  3. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä rekisteröinnit Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  4. ↑ Rotumääritelmä Lhasa apsot ry. Viitattu 15.3.2026.
  5. ↑ Turkinhoito-ohjeita Lhasa apsot ry. Viitattu 15.3.2026.
  6. ↑ Lhasa apson luonne Lhasa apsot ry. Viitattu 15.3.2026.
  7. 1 2 3 Lhasa apson historiaa Lhasa apsot ry. Viitattu 15.3.2026.
  8. ↑ Katariina Mäki: Koiran lyhyet raajat voivat aiheuttaa terveysongelmia Genetiikkaa eläinten terveydeksi. 24.5.2023. Viitattu 12.3.2026.
  9. ↑ C. Wallis, L. J. Holcombe: A review of the frequency and impact of periodontal disease in dogs. Journal of Small Animal Practice, 2020-09, 61. vsk, nro 9, s. 529–540. doi:10.1111/jsap.13218 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: patellaluksaatiotilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  11. ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Terveystilastot, valitse: silmätutkimustilasto 2010-2025 > suorita) Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  12. ↑ D. G. O'Neill, D. C. Brodbelt, A. Keddy, D. B. Church, R. F. Sanchez: Keratoconjunctivitis sicca in dogs under primary veterinary care in the UK : an epidemiological study. Journal of Small Animal Practice, 2021-08, 62. vsk, nro 8, s. 636–645. doi:10.1111/jsap.13382 ISSN 0022-4510 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  13. ↑ Terveyskyselyt Lhasa apsot ry. Viitattu 15.3.2026.
  14. ↑ Nina Mahlanen: Koiran atopia 23.5.2018. Suomen Kennelliitto. Viitattu 12.3.2026.
  15. ↑ Danika Bannasch, Thomas Famula, Jonas Donner, Heidi Anderson, Leena Honkanen, Kevin Batcher, Noa Safra, Sara Thomasy, Robert Rebhun: The effect of inbreeding, body size and morphology on health in dog breeds. Canine Medicine and Genetics, 2.12.2021, 8. vsk, nro 1, s. 12. PubMed:34852838 doi:10.1186/s40575-021-00111-4 ISSN 2662-9380 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  16. ↑ Osa koiraroduista on niin sairaita, että niiden omistaminen vaatisi oikeastaan koe-eläinluvan, sanoo professori 25.6.2024. YLE. Viitattu 6.4.2026.

Aiheesta muualla