| Surabaya | |
|---|---|
Surabaya |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | |
| Provinssi | Itä-Jaava |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 335,93 km² |
| Korkeus | 5 m |
| Väkiluku (2024) | 3 018 022 |
| – Väestötiheys | 8 984 as./km² |
| Aikavyöhyke | UTC+7 |
| Postinumero | 60111–60299 |
| Suuntanumero(t) | +031 |
Surabaya on Indonesian toiseksi suurin kaupunki Jakartan jälkeen. Surabayan asukasluku oli noin 3,0 miljoonaa vuonna 2024. Se sijaitsee Jaavan saarella, ja se on Itä-Jaavan provinssin pääkaupunki.
Surabaya sijaitsee Jaavan koillisrannikolla. Kapea Surabayansalmi erottaa sen Maduran saaresta. Kaupungin keskustan läpi virtaa kanavassa Mas-joki, joka on Brantas-joen haara.
Surabayan satamakaupunki Tanjungperak sijaitsee heti kaupungin pohjoispuolella ja Indonesian tärkeimmän laivastotukikohdan, Ujungin, vieressä.
Surabayassa on kuumaa ympäri vuoden. Keskimääräinen ylin lämpötila on 30–33 °C ja keskimääräinen alin lämpötila 23–25 °C astetta. Vuosittainen sadanta on noin 1 750 millimetriä. Kuivinta on heinäkuusta lokakuuhun. Suurimmat sateet saadaan tammikuun ja maaliskuun välillä.
|
Surabayan ilmastotilastoa
Lähde: World Meteorological Organization | |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Surabaya on ollut Itä-Jaavan tärkein kauppakeskus 1300-luvulta lähtien. Hollantilaiset hallitsivat sitä 1700-luvun puolivälistä 1900-luvun puoliväliin, lukuun ottamatta lyhyttä brittivallan aikaa 1800-luvun alussa. Toisen maailmansodan aikana Japani miehitti Surabayaa vuosina 1942–1945 ja liittoutuneet pommittivat sitä ankarasti. Marraskuussa 1945 Surabayassa käytiin raju taistelu indonesialaisten nationalistien ja brittiläisten joukkojen välillä. Kaupunki vaurioitui uudelleen sodassa, jossa Indonesia itsenäistyi Alankomaista (1945–1949).
Toukokuussa 2018 kaupungissa tehtiin itsemurhapommi-iskuja.
Surabayan tärkeimpiä vientituotteita ovat muun muassa sokeri, tupakka sekä kahvi. Kaupungissa on useita yliopistoja, joita ovat muun muassa Airlanggan yliopisto, Surabayan valtionyliopisto ja Sepuluh Nopember Institute of Technology.
Surabayasta on rautatie- ja maantieyhteydet Jaavan itä- ja länsirannikolle ja siten saaren muihin tärkeimpiin kaupunkeihin. Sillä on myös tärkeät laivayhteydet Indopasifisen alueen tärkeimpiin satamiin, koska se sijaitsee Singaporesta ja Jakartasta Tyynellemerelle ja Itä-Aasiaan kulkevan tärkeimmän merireitin varrella. Tanjungperakissa on kansainvälinen lentokenttä, Juandan kansainvälinen lentoasema.
Surabayassa oli vuonna 2014 noin 2 854 000 asukasta ja vuonna 2024 noin 3 018 000 asukasta. Vuonna 2024 kaupungissa 0–14-vuotiaiden osuus oli 22,1 %, 15–64-vuotiaiden osuus 70,2 % ja yli 64-vuotiaiden osuus 7,7 %.

Surabayassa on useita museoita sekä kulttuuri- ja taidelaitoksia. Itä-Jaavan kulttuuripuistossa on useita erilaisia esiintymistiloja ja gallerioita. Sen tapahtumiin kuuluvat esitykset ja työpajat tanssin, teatterin, musiikin, kuvataiteiden, nukketeatterin ja muiden taiteiden aloilta. Sampoernan museo keskittyy siirtomaakauteen, kaupnginmuseo paikallishistoriaan. Sentra Wisata Kuliner on kultturirahoilla tuettu kauppahalli ja ravintolamaailma. Taman Hiburan Rakyatissa esitetään jaavalaisen perinteen mukaista ludruk-teatteria ja gamelan-musiikkia.
Surabayassa on kaksi stadionia: Gelora Bung Tomo Stadium ja Gelora 10 November Stadium.
Persebaya Surabaya pelaa jalkapalloa kaudella 2025–2026 Indonesian korkeimmalla sarjatasolla Liga 1:ssä.