| Taaperniemi Глубокое |
|
|---|---|
Taaperniemi Глубокое |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Alue | Leningradin alue |
| Piiri | Viipurin piiri |
| Kunta | Kyyrölä |
| Hallinto | |
| – Hallinnon tyyppi | Kylä |
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
| Postinumero | 188836 |
Taaperniemi (v:een 1948 ven. Та́аперниеми ja v:sta 1948 Глубо́кое, Glubokoje) on kylä Muolaanjärven lounaisrannalla Kyyrölän kunnassa Leningradin alueella Venäjällä. Taaperniemi kuuluu Suomen Neuvostoliitolle luovuttamiin alueisiin ja se oli Suomelle kuuluessaan osa Muolaan kuntaa.
Taaperniemi sijaitsi Suomelle kuuluessaan Muolaan kunnan länsiosassa Muolaanjärven rannalla noin 12 kilometriä Muolaan kirkonkylästä Kirkkorannasta länteen. Taaperniemen naapurikyliä olivat etelässä Perkjärvi ja Keskikylään kuuluva Norkkola, idässä Muolaanjärven toisella puolella Oinala ja Vihola sekä lännessä valtion omistama Pällilän kruununpuisto. Taaperniemeen kuului myös erillinen metsäpalsta varsinaisen kylän itäpuolella, joiden välissä oli Viholan ja Keskikylään kuuluvien Pyykkölän, Orolan ja Jääskelän kylien metsäpalstat.
Varsinaisen kylän itäpuolella oli Metsäkyläksi kutsuttu kulmakunta ja Metsäkylän itäpuolella vielä Suurniemen taloryhmä, joka virallisesti kuului Viholan kylään. Taaperniemen pinta-ala oli vuonna 1936 yhteensä 12,58 neliökilometriä, josta oli peltoa 253 hehtaaria, niittyä 11 hehtaaria ja metsää 989 hehtaaria. Taaperniemestä johti kylätie etelään Keskikylään ja pikkutie pohjoiseen Metsäkylän ja Suurniemen kulmakuntien kautta Ylä-Hotokan kylään. Kylän pellot olivat keskittyneet Muolaanjärven rannalle.
Taaperniemen koulupiiri perustettiin vuonna 1913 ja se aloitti toimintansa samana vuonna vuokratiloissa. Vuodesta 1926 koulu toimi supistettuna kansakouluna. Oma koulurakennus valmistui vuonna 1923 ja se tuhoutui talvisodassa.
Taaperniemen alueen väestö evakuoitiin läntisempään Suomeen heti talvisodan alettua vuonna 1939. Moskovan rauhassa 1940 alue luovutettiin Neuvostoliitolle, mutta Suomi valtasi alueen takaisin jatkosodan alussa 1941 ja kylän asukkaat pääsivät palaamaan raunioituneeseen kotikyläänsä. Jälleenrakennus keskeytyi vuonna 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua ja kylän asukkaat evakuoitiin uudelleen. Rauhanteossa kylä jäivät taas Neuvostoliiton puolelle.
Sodan jälkeen Muolaan siirtoväki asutettiin Lounais-Hämeeseen, jossa Taaperniemen asukkaat asutettiin Humppilaan.
| Muolaan kylät | Ala-Kuusaa • Hanttula 2 • Harvola • Hattula • Heikkilä 3 • Heimala 5 • Himala • Hotokka • Ilola • Jaarila 5 • Jääskelä 1 • Kallainen 5 • Kannila • Karhula 2 • Kiltee • Kirkkoranta (kirkonkylä) • Koirala • Kurkela 3 • Lattula • Lavola • Lehtokylä 5 • Leipäsuo • Leirilä 3 • Muolaankylä • Myhkyrilä 4 • Määttälä • Norkkola 1 • Oinala (Oinaala) • Oravala 4 Orola 1 • Paakeli • Passila • Peikola • Peippola • Perkjärvi • Perkjärvi as • Pihkala 5 • Punnus • Pyykkölä 1 • Pällilä • Retukylä • Saavola 4 • Sakkalila 5 • Selola 5 • Soittola 2 • Sokiala • Sormula • Taaperniemi • Telkkälä • Tervola • Turulila • Vesikkala • Vihola • Ylä-Hotokka • Ylä-Kuusaa |
|---|---|
| Kyyrölän kylät | Kangaspelto • Kyyrölä • Parkkila • Sudenoja |
Huomautuksia
1 Jääskelä, Norkkola, Orola ja Pyykkölä muodostivat käytännössä yhtenäisen kyläalueen, jota nimitettiin Keskikyläksi.
2 Vuotjärven koulupiiriin kuuluneita Soittolaa, Karhulaa ja Hanttulaa kutsuttiin toisinaan Vuotjärven kyläksi.
3 Kurkelan, Heikkilän ja Leirilän pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Nurmii.
4 Myhkyrilän, Oravalan ja Saavolan pikkukylistä käytettiin yhteisnimitystä Saustala.
5 Lehtokylän koulupiiriin kuuluneista kaakkoiskulman kylistä käytettiin nimitystä Ylämaa.
6 Neljästä kylästä koostunut Kyyrölän kunta liitettiin Muolaaseen vuonna 1934.