Taatanpihlaja

Taatanpihlaja
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Putkilokasvit Tracheophyta
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Aitokaksisirkkaiset
Lahko: Rosales
Heimo: Ruusukasvit Rosaceae
Suku: Limipihlajat Hedlundia
Laji: × thuringiaca
Kaksiosainen nimi

Hedlundia × thuringiaca
(Nyman) Sennikov & Kurtto
Synonyymit
Katso myös

  Taatanpihlaja Wikispeciesissä

Taatanpihlaja eli thüringeninpihlaja (Hedlundia × thuringiaca) on limipihlajien sukuun kuuluva risteymälaji, jonka kantalajit ovat saksanpihlaja (Aria edulis) ja kotipihlaja (Sorbus aucuparia). Risteymä on aiemmin luokiteltu pihlajien (Sorbus) sukuun, mutta 2010-luvulla uudistetussa taksonomiassa Aria × Sorbus -risteymät kuuluvat Hedlundia-sukuun. Taatanpihlaja on ainoa limipihlaja, joka tuottaa hedelmöityneitä siemeniä.

Ulkonäkö ja koko

Taatanpihlaja on tuuhea ja melko pyöreälatvuksinen puu, joka voi kasvaa yli 10 metriä korkeaksi. Viljeltynä siitä on olemassa myös kapeampilatvuksinen muoto, kartiotaatanpihlaja 'Fastigiata'.

Levinneisyys

Taatanpihlaja voi syntyä luonnossa saksanpihlajan ja kotipihlajan päällekkäisellä levinneisyysalueella. Se on luonnonvaraisena harvinainen. Lajia esiintyy Keski-Euroopassa Ranskassa, Saksassa, Sveitsissä, Itävallassa, Unkarissa, Slovakiassa, Romaniassa ja Isossa-Britanniassa. Se saattaa löytyä muualtakin, missä kantalajit sattuvat kasvamaan lähekkäin.

Käyttö

Suomessa monet taimistot kasvattavat kartiotaatanpihlajaa, ja sitä istutetaan usein koristepuuksi. Lajike on kestävä Suomen kasvuvyöhykkeillä I–V. Nimi Taata viittaa kirjailija Frans Emil Sillanpäähän.

Lähteet

  1. 1 2 Sennikov, A.N. & Kurtto, Arto 2017. A phylogenetic checklist of Sorbus s.l. (Rosaceae) in Europe. Memoranda Societatis pro Fauna et Flora Fennica 93: 1–78.
  2. 1 2 Mitchell, A. & Wilkinson, J.: Euroopan puuopas. Suomentanut Arto Kurtto. Helsinki: Otava, 2009. ISBN 951-1-14705-6
  3. ↑ Suomalainen taimi: Taatanpihlaja Sorbus x thuringiaca

Aiheesta muualla