| The Blasters | |
|---|---|
The Blasters -yhtyeen kitaristi Dave Alvin |
|
| Tiedot | |
| Toiminnassa | 1979– |
| Tyylilaji | rock and roll, rockabilly, bluesrock, cowpunk, roots rock, americana |
| Kotipaikka | |
| Laulukieli | englanti |
| Jäsenet | |
| Entiset jäsenet | |
| Levy-yhtiö | |
| Aiheesta muualla | |
| Kotisivut | |
The Blasters on yhdysvaltalainen rock and roll-yhtye, jonka perustivat veljekset Phil ja Dave Alvin Downeyssa Kaliforniassa vuonna 1979.
The Blasters oli tärkeä osa 1980-luvun traditionaalisen rockabillyn nousua, sillä se avasi portteja muillekin. Yhtye on kuvaillut musiikkiaan termillä american music”, jossa on vaikutteita eri tyylilajeista: blues, rockabilly, rock and roll, punk rock, rhythm and blues, Folk ja country.
Alvinin veljekset Phil ja Dave kasvoivat yhdessä rumpali Bill Batemanin ja basisti John Bazzin kanssa Downeyssa Kaliforniassa, aivan Disneylandin naapurustossa. He alkoivat jo teini-iässä soittaa yhdessä. Heidän musiikilliseen koulutukseensa kuului vapaa-ajan viettäminen paikallisten bluesmuusikoiden seurassa, kuten T-Bone Walkerin ja Big Joe Turnerin kanssa, jotka ottivat bändin siipiensä alle. Heidän omakohtaiset kokemuksensa bluesmusiikin mestareiden kanssa muovasivat The Blastersin soundia.
Kun yhtye oli valmis aloittamaan esiintymiset Los Angelesin klubeilla, punkrockin räjähdysmäinen nousu oli jo täydessä vauhdissa. Yhtye löysi kuitenkin rouhealle ja suoraviivaiselle soundilleen yleisön punkkarien keskuudesta, erityisesti X-yhtyeen fanien joukosta. The Blasters ja X esiintyivätkin usein samoissa konserteissa.
Vuonna 1980 julkaistu American Music -debyyttialbumi koostui juurimusiikin klassikkokappaleiden cover-versioista sekä yhtyeen omista, saman musiikillisen perinteen hengessä tehdyistä kappaleista. Seuraavana vuonna ilmestyi yhtyeen nimeä kantanut The Blasters -albumi (1981, Slash Records), jonka myötä kokoonpanoon liittyi pianisti Gene Taylor sekä saksofonistit Steve Berlin ja Lee Allen. Albumi nousi Yhdysvaltain listalla sijalle 36.
Vuonna 1982 yhtye levytti Slash Recordsille live-EP:n Over There, jota seurasi vuonna 1983 julkaistu Non-Fiction. Yhtyeen musiikki oli nyt vähemmän rockabillyn henkeen nojaavaa, ja kitaristi Dave Alvinista oli tullut yhtyeen pääasiallinen lauluntekijä. Saksofonisti Steve Berlin oli tässä vaiheessa jo jättänyt yhtyeen ja liittynyt Los Lobos -yhtyeeseen.
Vuonna 1985 julkaistu Hard Line -albumi oli soundiltaan entistä hiotumpi. Albumilla vierailivat Ry Cooder ja John Mellencamp. Jälkimmäinen kirjoitti ja tuotti yhtyeelle erityisesti sitä varten kappaleen ”Colored Lights”. Tämän jälkeen The Blasters lopetti toimintansa musiikillisten erimielisyyksien vuoksi. Muutamaa vuotta myöhemmin Phil Alvin kokosi yhtyeen uudelleen live-esiintymisiä varten. Hänen veljensä Dave Alvin ei ollut enää mukana yhtyeessä. Dave Alvin oli lyhyen aikaa X-yhtyeessä.
Yleisradio välitti The Blastersin esiintymisen Pihtiputaan Saapasjalkarockissa suorana radiossa ja televisiossa 4.7.1987.
Erottuaan X-yhtyeestä Dave Alvin aloitti menestyksekkään ja tuotteliaan soolouran levyttävänä artistina. Phil puolestaan julkaisi yhden sooloalbumin, minkä jälkeen hän palasi opiskelemaan matematiikkaa jatko-opintojen merkeissä. Keväällä 2002 The Blastersin alkuperäinen kokoonpano – Dave ja Phil Alvin, John Bazz, Bill Bateman ja Gene Taylor – yhdisti jälleen voimansa ja yhtye esiintyi kuudessa konsertissa Kaliforniassa.
Konserttien pohjalta julkaistiin livealbumi Trouble Bound, joka sisälsi tallenteita yhtyeen kahdesta esiintymisestä Hollywoodin maineikkaassa House of Blues -klubissa. Yhtyeen comeback-kiertue johti toisen live-albumin, The Blasters Live: Going Home julkaisuun.
Yhtyeen palattua jälleen yleisön tietoisuuteen Phil Alvinin johtama The Blasters julkaisi vuonna 2005 pitkään odotetun studioalbumin 4-11-44. Kokoonpanossa soittivat Phil Alvin, basisti John Bazz, kitaristi Keith Wyatt ja rumpali Jerry Angel. Seitsemän vuotta myöhemmin, vuonna 2012, Rip Cat Records julkaisi albumin Fun on a Saturday Night. Tällä kertaa kokoonpanossa olivat Phil Alvin, John Bazz, Bill Bateman ja Gene Taylor. Kitaristina toimi Keith Wyatt jälleen Dave Alvinin tilalla.