Thuria

Thuria
Θουρία
Sijainti

Thuria
Koordinaatit 37°6′40″N, 22°3′2″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ántheia, Thouría, Kalamáta, Messenia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Messenia

Thuria (m.kreik. Θουρία, Thūria tai Thouria, myös θούριον, Thūrion tai Thourion, θευρία, Theuria) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Messeniassa Kreikassa. Se sijaitsi nykyisen Kalamátan kunnan alueella lähellä nykyisiä Ántheian ja Aípeian kyliä.

Maantiede

Thurian kaupunki sijaitsi Messenian eteläisen tasangon itäosassa Aris (nyk. Tzirórema, Pídima) -joen varrella, Pausaniaan mukaan 80 stadioninmittaa eli lähes 15 kilometriä pohjoiseen Faraista, joka puolestaan oli yli kilometrin sisämaahan Messenianlahden rannasta. Linnuntietä etäisyys Messenianlahden rannikolle on nykyisin noin yhdeksän kilometriä. Messenianlahdesta käytettiin joskus kaupungin mukaan nimeä Thurianlahti (ὁ Θουριάτης κόλπος, ho Thūriatēs kolpos).

Kaupunki oli rakennettu pitkänomaiselle pohjois-eteläsuuntaiselle harjanteelle, joka sijaitsee suoraan itään nykyisestä Ántheian kylästä, noin 2,5 kilometriä pohjoiseen Thourían kylästä ja noin kymmenen kilometriä luoteeseen Kalamátasta. Paikalta on ollut hyvä näköala sekä tasangolle että lahdelle. Kukkula tunnetaan nykyisin nimillä Elliniká (Ελληνικά) ja Palaiókastro (Παλαιόκαστρο). Nykyisin kukkulalla sijaitsee Elliniká Palaiókastron luostari (Moní Ellinikón Palaiokástrou). Kaupungin akropoliina toimi harjanteen pohjoispää.

Thurian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu alle 100 ja ehkä jopa alle 25 neliökilometriä. Thuriasta luoteeseen sijaitsi Messene, itään Limnai, kaakkoon Kalamai ja etelään Farai.

Historia

Thurian paikka on ollut asuttu viimeistään pronssikaudella ainakin mykeneläisellä ajalla ja uudelleen protogeometriselta kaudelta roomalaiselle kaudelle. Antiikin aikana kaupunki yhdistettiin yleensä Homeroksen mainitsemaan Antheiaan, vaikka jotkut pitivät sitä Aipeiana.

Thurian lyömä pronssinen hemioboli.

Arkaaisella ja klassisella kaudella Messenian alistamisen jälkeen Thuria oli Spartan perioikkikaupunkeja ja niistä yksi tärkeimmistä. Se on luettu nykytutkimuksessa tuon ajan polisten eli itsenäisten kaupunkivaltioiden joukkoon, vaikkakaan sen todellisesta asemasta ei ole varmuutta. Vuonna 464 eaa. se oli Aithaian ohella ainoa perioikkikaupunki, joka nousi kapinaan Spartan maanjäristyksen jälkeen. Kapinasta sai alkunsa kolmas messenialaissota. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Thūriatēs (Θουριάτης) ja Thūrieus (Θουριεύς).

Thurian lyömä pronssiraha.

Thuria erkaantui Spartasta joko vuonna 369 eaa., kun Epameinondas palautti Messenian valtion itsenäisyyden, tai viimeistään vuonna 338/337 eaa. Tämän jälkeen se oli riippuvainen alueen uudesta pääkaupungista Messenestä. Myöhäiseltä klassiselta kaudelta lähtien ja vielä hellenistisellä kaudella kaupungin valtiomuoto vaikuttaa olleen demokraattinen. Kun Akhaian liitto valtasi Messenen vuonna 182 eaa., Thuria, Farai ja Abia liittyivät liittoon itsenäisinä jäseninä. Augustus liitti Thurian Lakoniaan, mutta Tiberius palautti sen osaksi Messeniaa. Thuria löi omaa rahaa ainakin ensimmäisellä vuosisadalla eaa. ja 100–200-luvuilla jaa.

Pausanias löysi 100-luvulla jaa. kaksi tämän nimistä kaupunkia. Thurialaiset olivat laskeutuneet ylemmän kaupungin korkealta kukkulalta asettuakseen tasangolle. He eivät olleet kuitenkaan kokonaan luopuneet ylemmästä kaupungista, jossa Atargatiksen temppeli yhä seisoi kaupungin muurien sisällä.

Thurian järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 2009 Xéni Arapogiánnin johdolla ja Ateenan arkeologisen seuran tukemana. Kaupungin mukaan on nimetty nykyinen Thourían kylä. Nykyiset Ántheian ja Aípeian kylät on nimetty niiden homeeristen kaupunkien mukaan, jotka on sijoitettu Thurian paikalle.

Rakennukset ja löydökset

Kaupungin akropoliilta on löydetty muurin ja suorakulmaisten tornien jäänteitä. Muuri oli tehty suorakulmaisista kivistä ja ajoitetaan myöhäiselle klassiselle tai hellenistiselle kaudelle 300–200-luvuille eaa. Yhteensä muuria on säilynyt useiden satojen metrien matkalta.

Harjanteella on myös useiden muiden rakennusten perustuksia ja pylväänosia. Harjanteen korkeimmalla kohdalla on runsaasti raunioita, muun muassa pienen doorilaisen temppelin jäänteet, joka on tehty kovasta ruskeasta kalkkikivestä, jossa on hyvin säilyneitä äyriäisten ja simpukoiden kuoria. Lähes raunioiden keskellä on suuri nelikulmainen vesisäiliö, joka on toisesta päästä kaiverrettu kallioon ja toisesta päästä muurattu. Vesisäiliön koko on noin 22 × 11 metriä ja syvyys noin 3–3,5 metriä. Se oli jaettu kolmeen osaan kahdella poikittaisella seinällä.

Kaupungista on löydetty kreikkalainen teatteri, jonka katsomo avautuu länteen. Se ajoitetaan varhaiselle hellenistiselle kaudelle ja se kaivettiin esiin vuonna 2016. Aiemmin se tunnettiin vain kirjallisista lähteistä. Kaupungissa arvellaan olleen myös gymnasion.

Kaupungissa tiedetään olleet pyhäköt ainakin Athenelle sekä Atargatikselle eli syyrialaiselle jumalattarelle. Lisäksi siellä oli Poseidonin kultti ja näin oletettavasti myös tälle omistettu pyhäkkö. Kaupungin kukkulan mykeneläisaikaisiin löytöihin lukeutuu kammiohautoja sisältävä nekropolis.

Läheiseltä tasangolta on löydetty suuren roomalaisaikaisen rakennuksen rauniot. Sen seinää on säilynyt viiden metrin korkeudelta, ja myös kattoa on tallella. Seinät oli tehty tasakorkuisista roomalaisista tiilistä ja laastista. Katto oli rakennettu lohkareista, joiden joukossa oli sementtiä. Rakennuksessa on ollut ainakin kylpylä, mutta sen arvellaan olleen suurikokoinen yksityisrakennus tai palatsi. Rakennukseen johdettiin vettä oletettavasti viereisestä Aris-joesta akveduktin avulla.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”322. Thouria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Smith, William: ”Thuria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Thouria Pleiades. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  4. 1 2 3 4 5 Thouria (Messenia) 34 Antheia/Ellinika - Θουρία ToposText. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  5. 1 2 3 ”58 C3 Thouria”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. 1 2 3 Pausanias: Kreikan kuvaus 4.31.1–2.
  7. 1 2 Strabon: Geografika 8.360.
  8. 1 2 3 4 5 Τοπογραφία Ανασκαφή Αρχαίας Θουρίας. Viitattu 22.10.2025. (kreikaksi)
  9. 1 2 Αρχαία Θουρία: Το ιερό της Αθηνάς Αριστομἐνης ο Μεσσήνιος. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  10. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 1.101.
  11. ↑ Polybios: Historiai 25.1.
  12. ↑ Thuria CoinArchives. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  13. ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 4.31.2.
  14. ↑ Kalamata: Remarkable Archaeological Finds in Ancient Thouria Argophilia. 16.8.2024. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)
  15. ↑ Αρχαίο θέατρο Θουρίας Διάζωμα. Viitattu 22.10.2025. (kreikaksi)
  16. ↑ Frederiksen, Rune: ”The Greek Theatre. A Typical Building in the Urban Centre of the Polis?”. Teoksessa Nielsen, Thomas Heine (ed.): Even More Studies in the Ancient Greek Polis, s. 65–124. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 6. Historia Einzelschriften 162) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 2002. (englanniksi)
  17. ↑ Ancient Thouria Terrabook. Viitattu 22.10.2025. (englanniksi)