| Thyssos | |
|---|---|
| Θύσσος | |
| Sijainti | |
Thyssos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Athos (Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio) |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Akte, Traakia |
Thyssos (m.kreik. Θύσσος tai Θυσσός, lat. Thyssus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Akten niemellä (nyk. Áthos) Traakiassa, nykyisellä Chalkidikín niemimaalla Kreikassa. Se sijoitetaan niemen länsirannikolle Athoksen munkkivaltion alueelle.
Thyssos sijaitsi Akten niemellä, joka nykyisin tunnetaan nimellä Áthos ja joka on Chalkidikín niemimaan kolmesta niemestä itäisin. Antiikin aikana Aktea ei vielä luettu Khalkidiken alueeseen, josta koko niemimaa on myöhemmin saanut nimensä, vaan se luettiin yleisemmin vain osaksi Traakiaa. Kaupungin tarkasta sijainnista on ollut erilaisia teorioita: yleensä se sijoitetaan niemen länsirannikolle nykyiseen Skála Zográfouhun Konstamonítoksen luostarin ja Zográfoksen luostarin välille, tai joskus hiemen enemmän kaakkoon lähemmäksi Docheiárioksen luostaria. Joskus sen paikaksi mainitaan tosin nykyisen Vatopédin luostarin ympäristö tai Pantokrátorin luostarin seutu, mutta näissä tapauksissa se olisi sijainnut niemen itärannikolla.
Thyssoksen kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.
Thyssoksen historiasta tiedetään vain vähän. Strabonin mukaan sen alkuperäiset asukkaat olivat Lemnokselta tulleita pelasgeja. Thukydideen mukaan kaupungin väestö koostui myöhemmin klassisella kaudella osaksi kreikkalaisista ja osaksi sen ei-kreikkalaisesta pelasgisesta alkuperäisväestöstä, ja sen väestö oli kaksikielistä. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Thyssios (Θύσσιος).
Kaupungin tiedetään olleen olemassa poliksena suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa vuonna 323 eaa. Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Thyssos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa vuosina 454/453–429/428 eaa. Se kapinoi Ateenaa vastaan vuonna 424/423 eaa. Brasidaan yllytyksestä. Se mainitaan Ateenan liittolaisena kuitenkin jälleen vuonna 421 eaa., jolloin Dion valtasi sen
Kaupungin paikkaa ei ole varmistettu arkeologisesti, eivätkä kaivaukset luostarivaltion alueella ole mahdollisia.