Tigrinjan kieli
| Tigrinja | |
|---|---|
 Eritrea (vihreällä) ja Etiopia (oranssilla), joissa tigrinjan puhujat suurimmaksi osaksi asuvat. |
|
| Oma nimi | ትግሪኛ |
| Tiedot | |
| Alue |  Etiopia (Tigray) Eritrea |
| Virallinen kieli | Etiopia |
| Puhujia | lähes 7 miljoonaa |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | etiopialainen |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | afroaasialaiset kielet |
| Kieliryhmä | seemiläiset kielet |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | ti |
| ISO 639-2 | tir |
| ISO 639-3 | tir |
Tigrinja (omakielinen nimi ትግርኛ, təgrəñña) on Etiopian Tigrayn alueella ja Eritreassa asuvien etelätigrejen puhuma seemiläinen kieli, joka kuuluu etiopianseemiläisten kielten pohjoishaaraan. Sen lähimmät sukukielet ovat tigre ja ge’ez. Etiopiassa tigrinjasta käytetään myös nimitystä tigrai. Se jakautuu toisiaan lähellä oleviin murteisiin, joita ei ole riittävästi tutkittu. Päämurteita on ainakin kaksi.
Puhujamäärät ja status
Etiopian vuoden 2007 väestönlaskennan mukaan tigrinjaa puhui äidinkielenään 4 325 000 henkeä eli noin 6 prosenttia maan väestöstä. Tigrayn alueella puhujia oli 95 prosenttia. Eritreassa tigrinjaa puhuu äidinkielenään noin puolet väestöstä (2,5 miljoonaa vuonna 2006) maan pohjoisosassa, varsinkin Eteläisellä ja Keskisellä alueella. Kieltä käyttävät myös Eurooppaan, Yhdysvaltoihin ja Lähi-itään muuttaneet siirtolaiset. Eritreassa arviolta 70 % maan asukkaista osaa tigrinjaa.
Etiopian hallitus nosti tigrinjan virallisen kielen asemaan vuonna 2024 yhdessä somalin, afarin ja oromon kanssa. Tigrinjaa käytetään laajasti kouluopetuksessa, tiedotusvälineissä, lehdistössä ja kirjallisuudessa. Tigrayn alueen ja Eritrean kirjakielissä on eroja, jotka koskevat lähinnä sanastoa ja oikeinkirjoitusta. Eritreassa ei ole virallista kieltä, vaan vuoden 1997 perustuslakiluonnos katsoo kaikkien maan kielten olevan tasavertaisia. Huomionarvoista on kuitenkin se, ettei perustuslakiluonnos ole virallisesti voimassa.
Historia ja kirjakieli
Tigrinjan vanhin kielenmuistomerkki on 1800-luvulla laadittu lakikokoelma. Kirjakieltä käyttivät vuosisadan lopusta lähtien katoliset ja protestanttiset lähetyssaarnaajat, Italian siirtomaahallinto sekä Eritrean brittiläinen sotilashallinto vuosina 1941–1952. Tigrinjan käyttö kouluopetuksessa päättyi sen jälkeen kun Eritrea liitettiin Etiopiaan. Se alkoi uudelleen maan itsenäistyttyä vuonna 1993. Samoihin aikoihin kieltä alettiin viljellä myös Tigrayssa.
Tigrinjaa kirjoitetaan etiopialaisella kirjaimistolla. Oikeinkirjoitus noudatti aikaisemmin ge’ezin malleja, mutta perustuu nykyään etupäässä puhekieleen. Kirjakielen pohjana on historiallisen Hamasienin alueen ja Asmaran kaupungin murre.
Raamattu käännettiin kokonaisuudessaan tigrinjaksi ensimmäisen kerran vuonna 1956.
Fonologia
Konsonantit
| Bilabiaali | Labiodentaali | Dentaali | Postalveolaari | Palataali | Velaari | Faryngaali | Glottaali | |||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Norm. | Lab. | |||||||||
| Nasaali | m | n | ɲ | |||||||
| Klusiili | Norm. | p | b | t | d | k | g | kʷ | gʷ | ʔ | ||||
| Ejek. | pʼ | tʼ | kʼ | kʷʼ | ||||||
| Affrikaatta | Norm. | t͡s | t͡ʃ | |||||||
| Ejek. | t͡sʼ | t͡ʃʼ | ||||||||
| Frikatiivi | Norm. | f | (v) | s | ʃ | (x) | (x) | ħ | ʕ | h | ||
| Ejek. | sʼ | (xʼ) | (xʷʼ) | |||||||
| Lateraali | l | |||||||||
| Tremulantti | r | |||||||||
| Puolivokaali | w | j | ||||||||
Lähde:
Vokaalit
| Etinen | Keskinen | Takainen | |
|---|---|---|---|
| Suppea | i | u | |
| Puolisuppea | e | ə | o |
| Puoliavoin | |||
| Avoin | a |
Lähde:
Kielioppi ja sanasto
Tigrinjan fonologiassa ja syntaksissa on muiden etiopianseemiläisten kielten tapaan keskikuušilaisten kielten substraattivaikutusta. Perussanasto on lähellä ge’eziä, mutta jopa neljännes sanavarastosta on lainattu kuušilaisista kielistä. Lainasanoja on saatu myös arabiasta, amharasta, italiasta ja englannista.
Tigrinjan perussanajärjestys on subjekti–objekti–verbi. Kielessä on kaksi sukua: maskuliini ja feminiini. Lisäksi kielessä on käytössä määräinen artikkeli mutta ei epämääräistä artikkelia.
Lähteet
- Jazyki mira: Semitskije jazyki. Efiosemitskije jazyki. Moskva: Academia, 2013. ISBN 978-5-87444-366-5
Viitteet
- ↑ Tigrigna 2025. Ethnologue. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Tigrinya language | Ethiopia, Eritrea, Semitic 2025. Encyclopædia Britannica. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 5 6 Jazyki mira, s. 260–263.
- ↑ Tigrinya 2025. University of Cambridge Language Centre Resources. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Tigrinya 2025. Glottolog. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ What Language Is Spoken In Eritrea? 25.4.2017. WorldAtlas. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ One to five: Ethiopia gets four new federal working languages 4.3.2020. AfricaNews. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Eritrea (pdf) 2021. publishing.service.gov.uk. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Eritrea: Freedom in the World 2024 Country Report 2024. Freedom House. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Tigrigna written with Ethiopic script 2025. ScriptSource. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Tigray, Tigrinya in Ethiopia 2025. Joshua Project. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- 1 2 3 4 Tigrinya Language - Dialects & Structure 2025. MustGo. Viitattu 18.11.2025. (englanniksi)
- ↑ Jazyki mira, s. 263.
- ↑ Jazyki mira, s. 307–309.
Aiheesta muualla
