Timo Jutila

Timo Jutila
Timo Jutila Helsingin kirjamessuilla 2017.
Henkilötiedot
Syntynyt	24. joulukuuta 1963 (ikä 62) Tampere, Suomi
Kansalaisuus	Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi	Juti
Pelipaikka	puolustaja
Maila	vasen
Pelinumero	7 (Tappara), 5 (Maajoukkue)
Pelaajaura
Pääsarjaura	1980–1999
Seurat	Tappara (SM-liiga) Buffalo Sabres (NHL) Rochester Americans (AHL) Luleå HF (Elitserien) SC Bern (NLA)
NHL-varaus	68. (4. kierros), 1982 Buffalo Sabres
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten jääkiekko
Olympialaiset
Pronssia	Lillehammer 1994	jääkiekko
MM-kilpailut
Kultaa	Ruotsi 1995	jääkiekko
Hopeaa	Italia 1994	jääkiekko
Hopeaa	Tšekkoslovakia 1992	jääkiekko

Timo Juhani ”Juti” Jutila (s. 24. joulukuuta 1963 Tampere) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja, kasvattajaseuransa Tapparan yksi tunnetuimmista pelaajista. Jutila oli voittamassa Suomen ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruutta vuoden 1995 MM-kisoissa joukkueen kapteenina. Jutila on Suomen ensimmäinen kaksinkertainen jääkiekon maailmanmestari aikuisten tasolla, kun johtotehtävät lasketaan mukaan: toisen kultansa hän sai joukkueenjohtajana MM-kisoissa 2011. Jutila on aateloitu jääkiekkoleijonaksi ja IIHF Hall of Fame -kunniagalleriaan.

Elämä ja ura

Timo Jutila varttui Tesomajärven kaupunginosassa (joka tunnetaan paremmin Tesomana) Tampereella. Jutila pelasi ensimmäisen SM-liigapelinsä vain 16-vuotiaana, esikuvansa Pekka Marjamäen puolustajaparina. Jutila edusti Tapparaa vuosina 1980–1984, 1985–1988, 1992–1996 ja 1997–1999. Pohjois-Amerikassa hän pelasi kaudella 1984–1985 NHL-joukkue Buffalo Sabresissa ja AHL-joukkue Rochester Americansissa. Lisäksi hän on pelannut Ruotsissa Luleå HF:ssä 1988–1991 ja Sveitsissä SC Bernissä 1996–1997.

Suomen jääkiekkomaajoukkueessa – Leijonissa – Jutila pelasi ensimmäisen kerran vuonna 1981. Jutila oli maajoukkueurallaan usein joukkueen kapteeni. Jutila osallistui kahdeksan kertaa Jääkiekon MM-kisoihin, kolmiin olympialaisiin ja kahteen Kanada-cupiin. Jutila saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Hän teki kisojen loppuottelussa yhden maalin. Hän on itse arvioinut, että aktiiviuransa aikana Suomi pelasi parasta jääkiekkoa vuoden 1994 MM-kisoissa, sekä saman vuoden talviolympialaisissa, Lillehammerissa. Suomi hävisi näissä turnauksissa vain MM-kisojen loppuottelun ja olympialaisten välierän, molemmat Kanadaa vastaan. Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Jutilan jääkiekkoleijonaksi numerolla 132, ja Tappara on jäädyttänyt Jutilan pelinumeron 7. Jutila valittiin IIHF Hall of Fameen seitsemäntenä suomalaispelaajana.

Jutila lopetti aktiiviuransa vuonna 1999. Leijonien joukkueenjohtajaksi Jutila tuli Heikki Riihirannan tilalle keväällä 2003, ja toimi tehtävässä MM-kisoihin 2014 asti. Jutila voitti toisen maailmanmestaruutensa vuonna 2011, toimiessaan joukkueen johtajana.

Timo Jutilan tampereen murre on poikinut vuonna 2002 julkaistun hakuteoksen Juti-suomi hokisanakirja. Hänen tunnetuin terminsä lienee maalin yläkulmaa tarkoittava ylämummo, joka 2000-luvun vaihteessa on levinnyt kiekkoharrastajien käyttöön ympäri Suomen. Termi on alun perin 1950-luvulta ja on tarkoittanut Tampereen Koulukadun kentän De Gamlas Hem -vanhainkodin puoleisen maalin vasenta yläkulmaa.

Jutilalle myönnettiin lokakuussa 2023 Tampereen kaupungin kultainen ansiomitali hänen merkittävistä ansioistaan Tampereen jääkiekkoelämän ja Tapparan hyväksi.

Yksityiselämä

Timo Jutilalla ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Tarja Jutilalla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tytärtä. Jutilan poika Eero (s. 1992) on pelannut Tapparan ja KooVeen junioreissa. Vuonna 2009 Jutila solmi toisen avioliittonsa ja asui vaimonsa Marian kanssa Vantaalla. Timo ja Maria Jutila erosivat kesällä 2013. Joulukuussa 2014 Timo Jutila meni naimisiin Satu Mikkolan kanssa. Nykyään pariskunta asuu Nurmijärven Klaukkalassa.

Timo Jutila on osallistunut politiikkaan kokoomuksen riveissä.

Jutilan veli Markku Jutila on myös entinen jääkiekkoilija, joka pelasi 21 ottelua Tapparan paidassa kausilla 1986–1988.

Saavutukset

Tilastot

				Runkosarja						Pudotuspelit						Palkinnot							Arvokisat
Kausi	Joukkue	Liiga		O	M	S	Pist.	RM		O	M	S	Pist.	RM									Turnaus	O	M	S	Pist.	RM
1980–81	Tappara	SM-liiga		36	9	12	21	44		8	3	2	5	6									JEM	5	1	4	5	12
																							JMM	5	1	0	1	2
1981–82	Tappara	SM-liiga		36	8	11	19	41		11	0	0	0	16									JMM	7	1	6	7	14
1982–83	Tappara	SM-liiga		36	8	14	22	46		8	1	3	4	24									JMM	7	1	1	2	14
1983–84	Tappara	SM-liiga		37	5	22	27	57		9	0	5	5	18									OK	5	0	0	0	8
1984–85	Buffalo Sabres	NHL		10	1	5	6	13		–	–	–	–	–
	Rochester Americans	AHL		56	13	30	43	29		–	–	–	–	–
1985–86	Tappara	SM-liiga		30	6	11	17	14		8	3	6	9	2
1986–87	Tappara	SM-liiga		44	10	28	38	60		9	1	5	6	18									MM	9	1	3	4	4
1987–88	Tappara	SM-liiga		44	12	34	46	50		10	6	6	12	16									KC	5	1	0	1	6
1988–89	Luleå HF	Elitserien		35	7	19	26	42		3	0	0	0	2
1989–90	Luleå HF	Elitserien		36	6	23	29	42		5	1	2	3	0
1990–91	Luleå HF	Elitserien		40	8	25	33	55		5	0	2	2	8
1991–92	Luleå HF	Elitserien		40	11	26	37	48		2	1	0	1	4									KC	6	0	0	0	2
																							OK	8	2	2	4	2
																							MM (A)	8	2	5	7	10
1992–93	Tappara (C)	SM-liiga		47	10	33	43	54		–	–	–	–	–									MM (C)	6	1	2	3	8
1993–94	Tappara (C)	SM-liiga		48	13	36	49	30		10	2	5	7	12									OK (C)	8	1	2	3	6
																							MM (C)	8	3	4	7	6
1994–95	Tappara (C)	SM-liiga		50	11	30	41	66		–	–	–	–	–									MM (C)	8	5	2	7	10
1995–96	Tappara (C)	SM-liiga		49	14	37	51	62		4	0	0	0	6									MM (C)	6	0	1	1	4
1996–97	SC Bern	NLA		29	8	20	28	26		2	0	0	0	2									MM (C)	8	1	3	4	6
1997–98	Tappara (C)	SM-liiga		48	7	20	27	77		4	1	1	2	2
1998–99	Tappara (C)	SM-liiga		48	9	18	27	50		–	–	–	–	–
13 kautta	yhteensä	SM-liiga		561	124	311	435	659		81	17	33	50	118									MM yht.	63	13	21	34	62
4 kautta	yhteensä	Elitserien		151	32	93	125	187		15	2	4	6	14									OK yht.	21	3	4	7	16

Lähteet

Aiheesta muualla

• Timo Jutila nhlfinns.com:ssa
• Jutilan tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.