Toimintabaletti (ballet d’action tai ballet en action) on baletin muoto, joka kehittyi 1700-luvun loppupuolella Jean-Georges Noverren edistämänä. Siinä henkilöiden luonnetta ja mielentilaa ilmaistaan tanssijoiden kasvojen ilmeillä ja vartalon liikkeillä, eikä enää puvuilla ja naamioilla. Tanssijoiden liikkeiden avulla kerrotaan kokonaisia tarinoita.
Samoihin aikoihin muissakin maissa oli käytetty balettia kertomaan tarinoita ja yhdistetty siihen elementtejä pantomiimista, mutta Noverre toi kirjeillään ja kirjekokoelmillaan toimintabaletin laajojen joukkojen tietoisuuteen.