Toivo Koivisto

Sulo Toivo Koivisto (6. heinäkuuta 1884 Leivonmäki – 18. marraskuuta 1961) oli suomalainen Venäjän Kaukoidän ja Suomen Lapin kulta-alueilla vaikuttanut kaivosinsinööri.

Toivo Koiviston vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Kaarlo Likander ja Ida Maria Nordlund. Hän pääsi ylioppilaaksi Jyväskylän lyseosta 1902 ja opiskeli sitten vuoritekniikkaa yliopistossa ja Polyteknillisessä opistossa Helsingissä sekä Venäjällä. Koivisto suoritti vuoriopistotutkinnon Venäjällä 1913. Seiväshyppääjä ja jääkäriluutnantti Yrjö Koivisto oli hänen veljensä.

Koivisto muutti Suomesta Amurinmaalle vuonna 1908 ja hän toimi vuoteen 1924 saakka Itä-Siperiassa kultateollisuuden harjoittajana muun muassa Nikanskin kultakaivosyhtiön johtajana Amurilla ja hän omisti neljä kultakaivosta Nikolajevskin kaupungin ympäristössä. Hänellä oli omia kullankaivuualueita vuodesta 1916 lähtien mutta hän oli aluksi muiden kultayhtiöitten ja kullan etsintäretkikuntien palveluksessa. Koivisto toimi englantilais-venäläisen kultakaivosyhtiön johtajana ja oli myös "dragöörinä" eli koneellisessa kullanhuuhdonnassa käytetyn ruoppaajan (venäjäksi draga) ohjaajana. Venäjän sisällissodan aikana Koivisto järjesti 60 kilometrin päässä Nikolajevskin kaupungista sijainneen kultakaivosalueensa puolustuksen. Koivisto palasi loppuvuodesta 1923 Suomeen. Vuonna 1924 hän solmi neuvostohallituksen kanssa kuusivuotisen konsessiosopimuksen Nikolajevskin alueella sijainneiden valtion kullanhuuhtimoiden käytöstä korvausta vastaan. Koivisto oli vuonna 1924 perustetun Oy Lapin Kulta-yhtiön osakkaana ja toimi yhtiön kullanhuuhdontatöiden johtajana. Yhtiö teki kuitenkin muutaman vuoden toiminnan jälkeen syksyllä 1927 konkurssin. Vuonna 1929 Koivisto perusti Viipuriin kaivos-, tie- ja vesirakennustöitä suorittaneen Yleinen Teknillinen Toimisto, T. Koivisto-nimisen yrityksen. Vuonna 1945 Koivisto oli valantehneenä kielenkääntäjänä Jyväskylässä. Hän kirjoitti muistelmateoksen 'Seikkailuja villissä idässä vaiheistaan Amurinmaalla ja Venäjän Kauko-Idässä vaikuttaneen Fridolf Höökin elämäkertateoksen.

Toivo Koivisto oli naimisissa vuodesta 1929 Hilja Saarenheimon (entinen Koponen) kanssa.

Teoksia

Lähteet

  1. 1 2 3 4 Ylioppilasmatrikkeli 1902 : matrikkelinumero 27982
  2. 1 2 3 Päivästä päivään. 50 v. täyttää tänään ..., Helsingin Sanomat, 06.07.1934, nro 177, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 06.07.2024
  3. ↑ Hannu Viranto : Kullankaivu tsaari-Venäjällä, kultahippu.fi-sivusto, julkaistu myös Mineralia-lehdessä 1/2020
  4. ↑ Suomalaista urheutta. Kourallinen suomalaisia taistelemassa bolshevilaumoja vastaan, Iltalehti, 24.11.1920, nro 273, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  5. ↑ Kultakaivoksen omistajana Kaukaisen Idän tasavallassa, Uusi Suomi, 20.12.1923, nro 294, s. 11, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  6. ↑ Suomalainen kullankaivaja Siperiassa, Ilkka, 07.10.1924, nro 231, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  7. ↑ Kullansaantimahdollisuudet Suomen Lapissa. Ins. Toivo Koivistoa haastateltu, Sisä-Suomi, 26.04.1925, nro 94, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  8. ↑ Lapin Kulta Oy:n taru päättymäisillään, Pohjan Voima, 05.10.1926, nro 227, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  9. ↑ Koneellinen kullanhuuhdonta Lapissa osoittautuu kaikista wäitteistä huolimatta kannattawaksi, Rovaniemi, 25.09.1926, nro 108, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  10. ↑ Oy. Lapin Kulta vararikossa, Pohjolan Työmies, 27.09.1927, nro 111, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  11. ↑ Yleinen Teknillinen Toimisto, T. Koivisto, Suomen kaupparekisteri : Virallisen lehden liite, 01.01.1929, nro 2, s. 35, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Aiheesta muualla

Toivo Koiviston Karjala-lehdessä vuonna 1939 ilmestyneitä muistelmia: