Tokmok

Tokmok
Токмок

Tokmok

Koordinaatit: 42°50′16″N, 75°17′27″E
Valtio Kirgisia
Alue Tšüin alue
Hallinto
 – Asutustyyppi kaupunki
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 55,35 km²
Väkiluku (2025) 76 172

Tokmok (kirg. Токмок) on kaupunki Tšüin alueella Kirgisiassa. Se sijaitsee Tšüijoen vasemmalla rannalla 60 kilometriä maan pääkaupungista Biškekistä itään. Kaupungin pinta-ala on 55,35 neliökilometriä. Siellä oli arviolta 76 172 asukasta vuonna 2025.

Tokmak sijaitsee hieman länttä kohti viettävällä tasangolla 800–815 metriä merenpinnan yläpuolella. Keskilämpötila on tammikuussa –5 ja heinäkuussa 20–26 astetta. Vuotuinen sademäärä on 300–400 millimetriä. Asukkaista oli vuoden 2009 väestönlaskennan mukaan 46,8 prosenttia kirgiisejä, 20,5 prosenttia venäläisiä, 16,5 prosenttia dungaaneja ja 8,6 prosenttia uzbekkeja.

Kaupunki on saanut alkunsa Tšüin laakson vallanneen Kokandin kaanikunnan rakentamasta linnoituksesta vuonna 1825. Se sijaitsi hyvien kauppareittien varrella, ja siitä tuli pian markkinapaikka. Venäjä valtasi alueen vuonna 1860 ja rakensi uuden linnoituksen. Tokmokista tuli kihlakunnan keskus vuonna 1866. Se tuhoutui lähes kokonaan vuoden 1878 tulvassa, jonka jälkeen hallinto siirrettiin Biškekiin. Neuvostoaikana kaupungista tuli tärkeä teollisuuskeskus, jossa oli kevyttä, elintarvike-, rakennustarvike- ja metalliteollisuutta. 1990-luvulla monet tuotantolaitokset suljettiin ja kaupungin infrastruktuuri taantui.

Tokmokin kautta kulkee Biškekin ja Balyktšyn välinen maantie ja rautatie. Kaupungissa on nykyään paljon pieniä elintarvike- ja kevyen teollisuuden yrityksiä, jotka yhdessä rakennustarviketeollisuuden kanssa tuottavat valtaosan sen teollisuustuotannosta. Tokmokin karja- ja vihannestori on Tšüin laakson suurin, ja sillä on tiiviit yhteydet Kazakstaniin.

Tokmokissa toimii Kirgisian teknisen yliopiston haaraosasto, Keski-Aasian kansainvälinen yliopisto ja useita ammattioppilaitoksia. Kaupungin lähellä on sijainnut keskiaikainen Balasagunin kaupunki, josta on säilynyt 1000-luvulla pystytetty Buranan minareetti.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 Kyrgyzstan. Uluttuk entsiklopedija: 7-tom, s. 17–18. Biškek: Kyrgyz entsiklopedijasy bašky redaktsijasy, 2015. ISBN 978-9967-14-125-4
  2. ↑ Tšislennost postojannogo naselenija oblastei, raionov, gorodov, aiylnyh aimakov i aiylov (sjol) Kyrgyzskoi Respubliki Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Viitattu 23.3.2026.
  3. ↑ Perepis naselenija i žilištšnogo fonda Kyrgyzskoi Respubliki 2009 goda. Kniiga III (v tablitsah). Regiony Kyrgyzstana: Tšuiskaja oblast Natsionalnyi statistitšeski komitet Kyrgyzskoi Respubliki. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 23.3.2026.
  4. 1 2 3 Abazov, Rafis: Historical Dictionary of Kyrgyzstan, s. 235–236. Lanham: The Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-4868-6
  5. ↑ Bolšaja sovetskaja entsiklopedija, tom 26, s. 39. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1977.