Tsukuyomi

Tsukiyomi-jinjan šintolainen pyhäkkö Kiotossa

Tsukuyomi tai Tsukiyomi (jap. 月読命, 月読尊, Tsukuyomi no mikoto, Tsukiyomi no mikoto) on japanilaisessa mytologiassa ja sittemmin šintolaisuudessa esiintyvä Kuun kami eli jumala. Häntä koskevat myytit kerrotaan 700-luvulla kirjoitetuissa Kojiki- ja Nihonshoki-kronikoissa. Tsukuyomi on miespuolinen kami, joka syntyi, kun luojajumala Izanaki oli peseytymässä palattuaan manalasta. Tsukuyomi ilmaantui hänen oikeasta silmästään, Auringon kami Amaterasu hänen vasemmasta silmästään ja ilkikurinen meren kami Susanoo hänen nenästään. Vaikka Tsukuyomi on yksi näistä ’kolmesta kallisarvoisesta kamista’, hänen roolinsa myyteissä on varsin suppea.

Mytologia

Kojikin ja Nihonshokin kertomukset Tsukuyomista poikkeavat toisistaan, mutta molemmissa kronikoissa Tsukuyomi muodostaa miespuolisen parin auringonjumalatar Amaterasulle. Kojikin mukaan Tsukuyomi syntyi, kun luojajumala Izanaki seurasi vaimoaan Izanamia manalaan (Yomi) onnistumatta kuitenkaan pelastamaan häntä sieltä. Palattuaan elävien maailmaan Izanaki puhdistautui rituaalisesti (misogi). Izanakin vasemmasta silmästä syntyi Auringon kami Amaterasu, oikeasta silmästä Kuun kami Tsukuyomi ja nenästä meren kami Susanoo. Nämä kolme jumaluutta tunnetaan ’kolmena kallisarvoisena kamina’ (三貴子, mihashira no uzu no miko). Nihonshokin kertomuksissa Tsukuyomin sanotaan syntyneen myös Izanakin ja Izanamin yhdynnän myötä tai ilmaantuneen valkeasta pronssipeilistä, jota Izanaki piti oikeassa kädessään. Kojiki kertoo Izanakin antaneen Tsukuyomille tehtäväksi hallita yötä, Nihonshoki vuorostaan merta. Nihonshokin myyteissä Tsukuyomilla ja Susanoolla onkin yhteisiä piirteitä.

Nihonshoki kertoo myös, kuinka Amaterasu lähetti Tsukuyomin vierailulle ruoan kamin Ukemochin luo. Tsukuyomi pyysi Ukemochilta syötävää, jonka Ukemochi otti omasta suustaan ja tarjoili Tsukuyomille. Tsukuyomi raivostui mielestään saastuneen ruoan tarjoamisesta ja surmasi Ukemochin. Kuultuaan tapahtuneesta Amaterasu suuttui ja karkotti Tsukuyomin luotaan niin, etteivät päivä ja yö enää kohtaa toisiaan.

Nihonshokin keisari Kenzōta koskevassa osuudessa kerrotaan lisäksi, kuinka Kuun kami antoi oraakkelin kautta tiedon, että luojajumala Takamimusubin käyttöön oli luovutettava maata. Tämän myötä Tsukuyomi pyhitettiin Ikin provinssista uudelleen Yamashiron provinssin Kadonon piirikuntaan.

Nimi

Kamin nimi voidaan kirjoittaa usealla tavalla: 月読命, 月読尊 tai 月夜見尊. Nimi voidaan lukea Tsukuyomi no mikoto tai Tsukiyomi no mikoto. Muita nimityksiä ovat Tsukuyumi no mikoto (月弓尊) ja Tsuki no kami eli ’Kuun kami’.

Nimen osa yomi viittaa laskemiseen ja sitä kautta kuunkierron ja kuukalenterin hallinnointiin, joka oli tärkeää maanviljelylle ja kalastukselle.

Historiallinen tausta

Tsukuyomista kertovissa myyteissä yhdistyy kolme teemaa: selitys yön ja päivän alkuperälle, selitys ruoan alkuperälle sekä ajatus miehistä rituaalisesti puhtaina ja naisista rituaalisesti epäpuhtaina olentoina. Toisaalta kronikoissa Tsukuyomi jää merkittävään asemaan nostetun auringonjumalattaren, Amaterasun, varjoon.

Kuun kamin palvonta ja häntä koskevat uskomukset lienevät kehittyneet kansan parissa Kojikiin ja Nihonshokiin kirjatuista myyteistä itsenäisesti. Erään teorian mukaan palvonta olisi liittynyt Japaniin muuttaneeseen ihmisjoukkoon, joka taisi ajanlaskun kuunkierron perusteella jo ennen kuin kalenteri tuotiin Japaniin manner-Aasiasta.

Palvonta

Tsukuyomia palvotaan monissa Engishiki-kronikkaan kirjatuissa pyhäköissä Yamashiron ja Isen alueilla. Tsukuyomi on pyhitetty myös Isen pyhäkön Tsukuyomi no miya -erillispyhäkköön.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 月読命 日本大百科全書(ニッポニカ). Viitattu 14.4.2026.
  2. 1 2 3 4 5 月読尊 改訂新版　世界大百科事典. Viitattu 14.4.2026.
  3. 1 2 Japanese mythology | Gods, Legends & Folklore Encyclopædia Britannica. Viitattu 14.4.2026. (englanniksi)
  4. 1 2 3 Tsukuyomi Encyclopedia of Shinto. Kokugakuin University. Viitattu 16.4.2026.
  5. 1 2 Ashkenazi, Michael: Handbook of Japanese Mythology, s. 227. ABC Clio, 2003. ISBN 1-57607-467-6 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla