Di Renjie, jonka uskotaan olevan Tuomari Deen esikuva
Tuomari Dee (myös Tuomari Di) on hollantilaisen diplomaatin, sinologin ja kirjailijan Robert van Gulikin (1910-1967) luoma puoliksi kuvitteellinen hahmo joka perustuu kiinalaiseenTang-dynastian aikaiseen Di Renjienä (Ti Jen-chieh) tunnettuun valtiomieheen ja etsivään. Tuomari Dee selvittää kirjoissa erilaisia rikoksia kuten raiskauksia, murhia sekä korruptiota ja petoksia. Suomessa van Gulikin teoksia on julkaissut WSOYSaPo-nimikkeen alla.
Kirjat ovat tekijän itsensä kuvittamia, poikkeuksellisesti kuitenkin myöhemmän 1500-luvun Ming-aikakauden tyyliin. Ensimmäisillä lehdillä on tapahtuma-alueen kartta. Usein kirjoissa on jälkikirjoitus, jossa van Gulik selittää kirjan taustoja, muun muassa oikeusjärjestelmää, tapakulttuuria, yliluonnollisia ilmiöitä kiinalaisessa kirjallisuudessa sekä kirjoittamisprosessiaan.
Historia
Tuomari Deen hahmon perusta uskotaan olevan Di Renjie, joka toimi piirikunnan tuomarina Tang-dynastian aikaisessa Kiinassa 600-luvulla. Piirikunnan tuomarilla oli käytössään alueen poliisivoimat ja sotilaat. Hollantilainen Robert van Gulik löysi vanhan kiinalaisen salapoliisikertomuksen Di Gong An, joka perinteiseen kiinalaiseen tapaan esitti tuomarin ratkomassa kolmea rikosta samaan aikaan. Tarina poikkesi kuitenkin perinteisistä tarinoista, sillä se sisälsi yliluonnollisia voimia kuten paholaisia ja henkiä.
Van Gulik käänsi kirjan englanniksi nimellä Celebrated Cases of Judge Dee vuonna 1949. Van Gulikin tarinoissa Tuomari Deellä on apuna perheen pitkäaikainen uskottu palvelija Hoong Liang, johon viitataan usein nimellä ”sihteeri Hoong”. Kiinalaisissa kultamurhissa Tuomari Dee törmää kahteen ”vihreiden metsien veljeen” eli maantierosvoihin, entisiin sotilaisiin Chiao Taihin ja Ma Joongiin. Heidän motiivinsa karata armeijasta selittyvät myöhemmissä kirjoissa. Yrittäessään ryöstää Tuomarin perheen ja matkaseurueen, he vaikuttuvat niin paljon tämän voimakkaasta ja pelottomasta persoonallisuudestaan, että jättävät rikollisen elämän ja liittyvät Tuomarin seurueeseen ja ryhtyvät tämän palvelukseen. Kiinalaisissa järvimurhissa Tuomarin joukkoon liittyy kokenut huijari ja uhkapeluri Tao Gan.
Tuomarin persoona
Tuomari Dee on van Gulikin kirjoissa tiukka, vaativa, erinomaisen päättelykykyinen sekä oikeudenmukainen ja elämänkatsomukseltaan virkamiehelle soveliaasti vakaa kungfutselainen. Hän on tarvittaessa valmis määräämään kiduttamaan epäiltyjä oikeudenistunnossa, jossa epäilty on syyllinen kunnes toisin todistetaan. Tuomari Dee antaa ajalleen ominaisesti vakavista rikoksista kovia tuomioita, myös kuolemantuomioita jotka pitää ensin vahvistaa pääkaupungissa. Tuomari tutkii mielellään rikosjuttuja jalkautumalla kaupungin kujille valeasuisena esim. kiertelevänä lääkärinä, entisenä poliisina, nyrkkeilynopettajana, kauppiaana tai muuten vain joutilaana herrasmiehenä. Kirjailija kuvaa Tang-dynastian oikeusjärjestelmää esim. kirjojen Kiinalaiset järvimurhat ja Kiinalaiset sokkelomurhat loppuluvussa.
Tuomari Dee on ulkoisesti pitkä, atleettinen ja hänellä on pitkä tuuhea musta parta sekä tuuheat kulmakarvat ja läpitunkeva katse. Hän muistuttaa kiinalaisessa mytologiassa tunnettua Manalan tuomaria/Helvetin kuningasta, mikä saa jotkut rikolliset kauhun valtaan.
Hän on hyvä miekkailija ja omistaa perhekalleuden, satoja vuosia vanhan Sadelohikäärme-nimisen jian-miekan. Tuomari Dee pitää kalastamisesta ja pelaa mielellään dominoa kolmen vaimonsa kanssa. Hän nauttii yksinkertaisesta ruuasta ja juo erittäin usein teetä, erityisesti hän pitää hienosta jasmiiniteestä. Tuomari on kotoisin Tai-yuanista ja suku on virkamiestaustainen, hänen isänsä on valtioneuvos. Hän lukee mielellään lääketieteellisiä kirjoja ja tietää varsin paljon lääkekasveista.
Tuomari Deen useassa kirjassa esiintyvä kollega on läheisen piirikunnan Chin-whan tuomari Lo Kwang-choong, joka on monessa suhteessa Deen vastakohta. Lolla on 17 lasta, kahdeksan vaimoa, lukuisia jalkavaimoja sekä rakastajattaria ja hän on herkkusuu, huilunsoittaja sekä innokas harrastajarunoilija.
Bibliografia
Listattuna ovat Robert van Gulikin kirjoittamat kirjat ilmestymisjärjestyksessä. Perässä on suomenkielinen julkaisuvuosi ja kääntäjä. Vuodesta 1972 lähtien pääasiallisena suomentajana on ollut Kristiina Rikman, jonka käännökset ovat esim. pukeutumiseen liittyvien termien osalta osuvimpia.
Kiinalaiset kellomurhat (1972). Suomentaneet Kersti Juva ja Kristiina Rikman.
Punainen paviljonki (1996). Suomentanut Kristiina Rikman.
Kiinalaiset sokkelomurhat (1973). Suomentanut Kristiina Rikman.
Kiinalaiset järvimurhat (1973). Suomentanut Kristiina Rikman.
Keisarin helmi (1964). Suomentanut Juhani Jaskari.
Murha Kantonissa (1975). Suomentanut Kristiina Rikman.
Apina ja tiikeri (1979). Suomentanut Kristiina Rikman.
Yksi kaksi kolme - kuolema (1978). Suomentanut Kristiina Rikman.
Temppelin aave (1967). Suomentanut Leif Forsblom.
Kaulanauha ja kalebassi (1977). Suomentanut Kristiina Rikman.
Runoilijat ja kuolema (1984). Suomentanut Kristiina Rikman.
Kaikki kirjat ovat WSOY:n julkaisemia.
Tuomari Deen elämä kirjoissa kronologisessa järjestyksessä
Kirjailijan antama selvitys, joka myös sisältää juonenkuvailuja. Teokset Runoilijat ja kuolema sekä Kaulanauha ja kalebassi eivät ole siinä mukana, sillä ne julkaistiin viimeisinä ja toinen vasta van Gulikin kuoleman jälkeen.
Kiinalaiset kultamurhat - Peng-lai, koillisrannikon piirikunta, (nyk. Yentain merenrantakaupungin alue) Shandongin maakunta, 663 jKr. 33-vuotiaan tuomari Deen ensimmäinen virkapaikka Korean vastaisella seudulla. Chiao Tai ja Ma Joong esiintyvät ensimmäisen kerran.
Viisi suotuisaa pilveä (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Peng-lai, viikko edellisen jälkeen.
Virastomurha (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Peng-lai, kuukausi edellisen jälkeen. Sotilasmurha armeijan linnakkeessa.
Sateen tuomaa (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Peng-lai, puoli vuotta edellisen jälkeen. Tuomarin kaksi vaimoa ovat saapuneet ja asettuneet virka-asuntoon. Tuomari Dee hankkii itselleen kolmannen vaimon.
Tuomari Dee ja varjostimen arvoitus - Wei-pingin piirikunta, Shandongin provinssi, 663 jKr. Tuomari Dee on paluumatkalla Chiao Tain kanssa Peng-laihin Pien-foon prefektin rannikonpuolustus konferenssista. Tutkiessaan rikoksia tuomari Tengin apuna he soluttautuvat yhdessä alamaailmaan.
Kiinalaiset järvimurhat - Han-yuan, pääkaupungin läheinen koillinen järviseutu, 666 jKr. Tao Gan esiintyy ensimmäisen kerran.
Apinan aamu (Apina ja tiikeri) - Han-yuan, 666 jKr.
Kummitusluostari - Han-yuanin vuoristo, 666 jKr. Tuomari Dee on paluumatkallaan Han-yuaniin lomaltaan pääkaupungissa kolmen vaimonsa kanssa. Yhden vuorokauden aikana flunssainen Tuomari ratkoo useita luostarissa tapahtuneita julmia rikoksia. Kirjassa kuvataan hänen suhdettaan vaimoihinsa.
Murha lootuslammella (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Han-yuan, 666/667 jKr.
Kiinalaiset kellomurhat - Poo-yang, Suuren Kanavan varrella, Kiangsun provinssi, Keski-Kiina, 668 jKr. Chin-hwan piirituomari Lo Kwang-choong esiintyy ensimmäisen kerran. Tuomarin toimet jalkavaimojen suhteen aiheuttavat ensimmäiselle vaimolle hämmennystä.
Kaksi kerjäläistä tarina (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Poo-yang, 668 jKr. Tuomari Lo esiintyy ensimmäisen kerran.
Väärä miekka novelli (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Poo-yang, 668 jKr. Ma Yoong ja Chiao Tai tekevät itsenäistä rikostutkintaa Tuomari Deen poissaollessa.
Kaulanauha ja kalebassi - keisarillinen erityisalue Jokikaupunki, 668 jKr. Tuomari Dee vierailee lomakaupungissa lääkärin valepuvussa ja auttaa kolmatta keisarillista prinsessaa matkallaan maaherran luota takaisin Poo-yangiin.
Punainen paviljonki - Chin-hwan piirikunta, Paratiisisaari, 668 jKr. Tuomari Dee yöpyy huvittelukeskuksessa paluumatkallaan Ma Joongin kanssa pääkaupungista Poo-yangiin. Tuomari Lo pyytää apua. Ma Joong tapaa kotikylänsä tytön.
Keisarin helmi - Poo-yang, 668 jKr. Tuomari Deellä on apunaan kersantti/sihteeri Hoong. Vuosittainen lohikäärmevenejuhla aiheuttaa rikosten vyyhdin. Joenjumalattaren kultti kietoutuu oudolla tavalla antiikkiesinekauppaan.
Runoilijat ja kuolema - Chin-hwan piirikunta, 669 jKr. Tuomari Dee on prefektin määräyksestä kaupungissa ja osallistuu tuomari Lon kutsumana oppineiden illallisille. Hän ratkoo rikoksia tuomari Lon apuna. Mystinen Mustan ketun kultti mutkistaa asioita.
Kiinalaiset sokkelomurhat - Lan-fang, läntinen rajaseutu, 670 jKr. Uiguurikapinallisia ja kaupunki ilman lakia. Tuomari määrätään ottamaan tilanne haltuunsa ja hän julistaa kaupunkiin poikkeuslain.
Temppelin aave - Lan-fang, 670 jKr, puoli vuotta edellisen jälkeen. Tuomari Deen vaimojen ja kolmannen vaimon kuvausta. Poliisipäällikkö Ma Joong on yksin Tuomarin apuna.
Keisarin arkut kertomus (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Ta-shih-koun rajapiirikunta, 672 jKr. Tuomari Dee vierailee tataareja vastaan kohdistuvaan suurhyökkäykseen valmistautuvassa rajakaupungissa.
Uudenvuodenaaton murha (Viisi suotuisaa pilveä ja muita kertomuksia) - Lan-fang, 674 jKr.
Kiinalaiset naulamurhat - Pei-chow, pohjoinen piirikunta, 676 jKr. Tuomari Deen ura on vaakalaudalla. Rikosten selvittämisen jälkeen hänet nimitetään pääkaupunkiin korkeimman oikeuden puheenjohtajaksi. Kaikkien kolmen vaimon aiemmat vaiheet esitellään.
Tiikerin yö (Apina ja tiikeri) - matkalla Pei-chow'sta pääkaupunkiin, 676 jKr. Tuomari Dee joutuu erilleen saattueestaan.
Yksi, kaksi, kolme - kuolema - pääkaupunki, 677 jKr. Tuomari Dee on pääkaupungin korkeimman oikeuden puheenjohtaja ja väliaikainen käskynhaltija. Ma Joong ja Chiao Tai on nimitetty keisarillisen kaartin komentajiksi ja Tao Gan korkeimman oikeuden pääsihteeriksi. Ma Joong menee naimisiin kaksostyttöjen kanssa. Ruttoepidemia raivoaa poikkeustilassa olevassa kaupungissa, josta keisarillinen hovi ja hallitus on paennut.
Murha Kantonissa - Guangzhou (Kanton) Etelä-Kiinan rannikko, 680/681 jKr. Korkeimman oikeuden puheenjohtaja, Tuomari Dee on ylennyt valtioneuvokseksi ja lähetetty valtakunnan turvallisuutta koskeviin salaisiin erikoistehtäviin. Arabivähemmistö ja tanka-jokikansa aiheuttavat ongelmia. Chiao Tain elämästä selviää salattuja asioita. Tao Gan aikoo naimisiin.
Filmografia
Vuonna 1969 Howard Baker tuotti kuusi TV-jaksoa perustuen tuomari Dee-tarinoihin. Sarja sai huonon vastaanoton ja kritiikkiä tuli mm. siitä että tuomari Deetä näytellyt Michael Goodliffe yritettiin maskeerata kiinalaiseksi.
Vuonna 1974 Gerald Isenberg teki televisioelokuvan kirjasta Kiinalaiset sokkelomurhat.
Lisäksi on tuotettu muutamia kiinalaisia elokuvia.
Lähteet
Wright, Daniel Franklin:Chinoiserie in the novels of Robert Hans van Gulik.Wilfrid Laurier University, 2004.Teoksen verkkoversioViitattu 25.5.2016.(englanniksi)
Kirjaviitteet
↑Robert van Gulik:Kummitusluostari, s. 194.WSOY, 1966, 2003.
