Kinberg toimi Lahden kaupunginorkesterin I-viulunsoittajana 1975-1993 ja tämän jälkeen Lahden kaupunginorkesterin intendenttinä 1994-2014 ja vanhempana asiantuntijana 2014-2017.
Muusikko
Kinberg valittiin Lahden kaupunginorkesterin ensiviulun soittajaksi 1975. Hän toimi orkesterin valtuuskunnan puheenjohtajana 1980-1985 ja luottamusmiehenä 1986-1993. Lahden muusikot ry:n puheenjohtajana hän oli 1986-1987 ja hallituksen jäsenenä 1988-1991. Suomen Muusikkojen Liiton hallituksessa hän oli 1981-1993. Orkesterityön ohessa Kinberg esiintyi myös ahkerasti kamarimuusikkona mm. Hollola-kvartetissa ja Helko-Kivilä-Kinberg pianotriossa.
Kinberg oli työyhteisössä aktiivinen ja aloitteellinen ideoija. Vuonna 1985 hän teki aloitteen säännöllisen levytystoiminnan aloittamisesta ja vuonna 1989 hän muotoili asiaa koskevan taltiointisopimuksen, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi samana vuonna.
Luottamusmiehenä Kinberg esitteli orkesterin johdolle idean tulevaisuusverstaista, joiden avulla koko työyhteisö sitoutui pitkän tähtäimen tavoitteisiin. Tästä kehkeytyi uraauurtava työkalu työyhteisön kehittämiseen.
Vuonna 1992 Suomen itsenäisyyden 75-vuotisjuhlavuoden puitteissa Kinberg ehdotti, että kaupunkilaisille jaetaan yritysten tukemana 10 000 orkesterin äänittämää suomalaista musiikkia sisältävää ”Finlandia”-levyä ”kunnianosoituksena lahtelaiselle osaamiselle ja sukupolvien perinteelle”. Levyt jaettiin kansalaisille Lahden Sokos-tavaratalossa kahdessa päivässä.
Sinfonisesti yhdessä -joukkue
Kinberg kehitti luovasti ja tinkimättömästi Sinfonia Lahden hallintoa, viestintää sekä sponsoritoimintaa. Hän oli osaltaan keskeisesti nostamassa Lahden kaupunginorkesteria kansalliseen ja kansainväliseen maineeseen. Ulkopuolisen rahoituksen saamiseksi orkesterin toimintaan hän perusti Sinfonisesti yhdessä -joukkueen, jossa olivat pitkäaikaisina yhteistyökumppaneina mm. Metsäliitto-Yhtymä, Oy Edita Ab, UPM, Lahden Polttimo, Stala, Isku Oy, MTV3, muiden suuryritysten ja mediatalojen lisäksi. Yhteistyökumppaneiden avulla saadut varat ohjattiin orkesterille vuonna perustettuun rahastoon, jonka avulla voitiin toteuttaa erilaisia projekteja ja ulkomaankiertueita. Idea oli ainutlaatuinen Suomen orkesterielämässä.
Konsertti- ja levytystoiminta
Kinbergin orkesteriuran aikana Sinfonia Lahden konsertti- ja levytystoiminta kehittyi merkittävästi ja tämän myötä orkesteri sai useita kansainvälisiä tunnustuksia ja sen mediajulkisuus oli ulkomailla huomattava.
Vuonna 1995 Lahden messuhallissa toteutettu Carmina Burana -suurproduktio sai YleisradionVuoden Valopilkku -kunniakirjan ja vuonna 1996 orkesteri sai laajaa kansainvälistä näkyvyyttä levyttäessään pimennossa olleen Sibeliuksen Metsänhaltija-teoksen ensi kertaa. Tämän löydön perusteella helmikuussa 1996 Lahden Ristinkirkossa järjestetty Vuosisadan ensi-ilta toi Lahteen runsaasti kansainvälistä lehdistöä ja kohosi näin kansainväliseksi uutiseksi. Myös Sibeliustalossa lauluyhtye Rajattoman kanssa uudella tavalla toteutetut viihdekonserttiproduktiot ovat olleet poikkeuksellinen menestys ja näitä Sinfonia Lahden tuotantoja lauluyhtye on esittänyt mm. USA:ssa, Kanadassa ja Australiassa asti.
Yhteistyö BIS-levy-yhtiön kanssa
Jo ennen Kinbergin intendenttikautta aloitettu yhteistyö ruotsalaisen BIS-levy-yhtiön kanssa laajeni ja monipuolistui Kinbergin kaudella.
Orkesterimusiikin osalta Sinfonia Lahti oli keskeinen esittäjä BIS-levy-yhtiön Sibeliuksen teosten kokonaislevytyksessä. Eri kansainväliset julkaisut antoivat levyille lukuisia tunnustusmainintoja.
Perinteisten klassisen musiikin äänitteiden rinnalle nousivat mm. Virsilevysarja, Kansanlaulut, Trio Töykeiden sekä Jaakko ja Pekka Kuusiston kanssa tehty Music!-äänite sekä Rajattoman kanssa tehdyt Abba- ja Queen-äänitteet. Näistä monet ylsivät kulta- tai platinalevylukemiin.
Levyjen kokonaismyynti ylitti miljoonan myydyn levyn rajapyykin jo vuonna 2009.
Hei, me sävelletään!
Vuonna 1995 Kinberg aloitti lontoolaisen Education Project -toiminnan mukaisen koululaisille tarkoitetun musiikkikasvatustyön, josta kasvoi Lahteen ajan myötä laajempi kulttuurikasvatustyö.
Tässä työmuodossa lapset tekevät jonkun orkesterin kausiohjelmassa olevan teoksen pohjalta ryhmässä oman sävellyksensä, joka sitten esitetään myöhemmin vanhempien ja muiden ryhmien läsnä ollessa projektin päätöskonsertissa. Sävellysprojekteihin on vuoteen 2024 mennessä osallistunut yli 4 000 lasta.
Ulkomaankiertueet
Kinberg toimi aktiivisesti orkesterin ulkomaankiertueiden aikaansaamisessa ja orkesteri saikin lukuisia vierailukutsuja eri puolille maailmaa mm. Aasiaan, Etelä-Amerikkaan ja USA:han sekä merkittäviin konserttitaloihin Euroopassa. Eräänlaisen huipennuksena voidaan pitää vuonna 2015 Kiinassa (mm. Shanghaissa ja Tianjinissa) ja Japanissa Sibelius-juhlavuoden kunniaksi järjestettyjä Sibelius-festivaaleja.
Juhlavuoden kunniaksi Kinberg käsikirjoitti Sibelius-näyttelyn, jonka visuaalisesta ilmeestä vastasi professori Esa Ojala. Näyttely kiersi vuonna 2015 yhteensä 17 maassa 25 eri kaupungissa.
Sibelius-festivaali
Vuonna 2000 Kinberg ehdotti ylikapellimestari Osmo Vänskälle Sibeliuksen nimeä kantavan festivaalin perustamista. Ajatuksen taustana oli luoda Sibelius-faneille mahdollisuus pitkän viikonlopun aikana päästä kuulemaan vain ja ainoastaan Sibeliuksen musiikkia maailman ainoassa Sibeliustalossa. Festivaalista on kasvanut kansainvälinen tapahtuma, johon on kutsuttu Sinfonia Lahden rinnalle esiintymään kansainvälisiä orkesterivieraita kuten mm. BBC:n sinfoniaorkesteri ja Tukholman kuninkaallinen sinfoniaorkesteri.
Ulkomaiset eri puolelta maailmaa tulevat konserttivieraat sekä kansainvälinen lehdistö ovat löytäneet tiensä festivaalille ja esimerkiksi vuonna 2015 myytiin 40% lipuista ulkomaisille vieraille.
Classic Live -internetlähetykset
Vuonna 2003 aloitettiin Kinbergin toimesta selvittää mahdollisuuksia välittää konsertteja internetin välityksellä. Tätä tarkoitusta varten perustettiin myöhemmin Classic Live -portaali. Kinberg kartoitti seuraavina vuosina mahdollisia yhteistyöorkestereita eri maista. Muilla orkestereilla ei kuitenkaan ollut valmiuksia aloittaa lähetyksiä tuossa vaiheessa ja niinpä Sinfonia Lahti aloitti elokuussa 2007 ensimmäisenä sinfoniaorkesterina maailmassa säännölliset verkkokonsertit.
Lahden tarkastuslautakunta puuttui asiaan ja tahtoi selvittää, olisiko Kinberg tässä yhteydessä kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain vastaisesti hankkinut itselleen taloudellista etua, mistä säädetään rikoslain 40. luvussa, ja rikkonut esteellisyyssäännöksiä. Lautakunta teki asiasta tutkintapyynnön poliisille.
Poliisi sai alustavan tutkinnan päätökseen vuonna 2009 ja totesi, että ei ole noussut esille mitään sellaista, mikä antaisi syyn epäillä virkarikosta tapahtuneen. KInberg sai kuitenkin asiaan liittyen työnantajalta varoituksen sivutoimiluvan hakematta jättämisestä.
Sibeliustalo
Kinbergillä on merkittävät ansiot myös Sibeliustalon (2000) ideoinnissa, rahoitusjärjestelyissä ja myönteisen päätöksen varmistamisessa sekä siinä, että taloon toteutui maailmalla ylistetty huippuakustiikka. Hän toimi aktiivisesti eri tahojen kanssa talon rahoituksen varmistamiseksi ja hyödynsi tässä yhteistyökumppaneiden verkostoa monin tavoin ja varmisti, että talon akustiikan suunnittelijaksi saadaan kansainvälisesti merkittävä osaaja Artec Consultants New Yorkista.
Hän oli vuonna 1995 Lahden kaupungin nimeämän Kongressi- ja konserttisalin EU-rahoitusta selvittävän työryhmän puheenjohtaja ja kaupungin kongressi- ja konserttitalotoimikunnan asiantuntijajäsen 1996 sekä talon arkkitehtikilpailun palkintolautakunnan asiantuntijajäsen 1997.
Sibeliustalon nimi
Kinbergille annettiin tehtäväksi vastata talon markkinoinnista siihen asti, kun uudelle talolle on nimetty johtaja. Tämän myötä Kinberg oli yhteydessä Sibeliuksen oikeudenomistajiin ja sai luvan talon nimeämisestä säveltäjämestarin mukaan. Tämän perusteella hän ehdotti kaupunginjohtaja Kari Salmelle nimeksi Sibeliustaloa. Salmi vei ehdotuksen Lahden kaupunginhallitukselle, joka hyväksyi ehdotuksen.
Puu kulttuurissa ry
Puu kulttuurissa -yhdistys perustettiin vuonna 1998 edistämään puun käyttöä ja imagoa. Kinberg oli yhtenä perustajajäsenenä paikalla ja hänet valittiin yhdistyksen varapuheenjohtajaksi, missä toimessa hän oli yhdistyksen varapuheenjohtajana 1998-2015 ja hallituksen jäsenenä 2016. Yhdistyksen myötä hän on ollut vaikuttamassa suomalaisen puurakentamisen kehittämiseen.
Yhdistys perusti kansainvälisen puuarkkitehtuuripalkinnon Spirit of Nature Wood Architecture Awardin, joka jaettiin Sibeliustalossa joka toinen vuosi Sibelius-festivaalin avajaiskonsertissa. Spirit of Nature -palkinnon nimi syntyi Kinbergin ideasta ja sen rinnalle yhdistys perusti Luonnotar-palkinnon, joka jaettiin suomalaiselle tekijälle, jolle kansainvälisyys ja toiminta maakunnissa on osa menestystä.
Puuarkkitehtuuripalkinnon saajien toivottiin suunnittelevan jokin pienimuotoinen teos Sibeliustalon ympäristöön ja näin syntyvästä kokonaisuudesta muodostui Lahteen Puuarkkitehtuuripuisto. Ensimmäisen palkinnon sai italialainen arkkitehti Renzo Piano, joka ei kuitenkaan ehtinyt suunnitella Lahteen teosta, mutta palkintolautakunnan jäsen Gert Wingårdh suunnitteli Pianolle omistetun Piano-paviljongin Sibeliustalon viereen Vesijärven rantaan. Paviljongin rakennuttajana toimi Puu kulttuurissa -yhdistys.
Lahden musiikkiopisto
Vuonna 1986 Kinberg teki aloitteen Lahden musiikkikoulun (myöh. Lahden musiikkiopisto) perustamisesta ja oli sen keskeinen alullepanija ja perustajajäsen 1998. Oppilaitoksen rehtorina hän toimi 1988-1994 ja hallintojohtajana (oto) 1994-2017. Kinbergin aloitteesta opistossa aloitettiin myös tanssin- ja kevyen musiikin opetus 1990-luvun alussa. Oppilaitos kasvoi nopeasti n. 800 oppilaan opinahjoksi.
Uuden oppilaitoksen ajatuksena oli uudistaa kaavamaista soitonopiskelua ja vapautua pääsykokeista ja velvoittavista tutkinnoista ja tuoda opiskelun oheen uusia toimintamuotoja.
Musiikkiopistolle saneerattiin uudet tilat Hämeenkadulle Lahteen. Tiloihin saatiin 220-paikkainen kamarimusiikkisali, jonka akustiikan suunnittelusta vastasi Sibeliustalon tavoin Artec Consultants lahjana Tuomas Kinbergille. Kinberg ehdotti tämän salin nimeämistä Säveltäjä Kalevi Ahon mukaan ja näin Lahteen saatiin Kalevi Aho -sali.
↑Sinfonia Lahti ja Suomi saivat huomiota kiinalaismediassa | Päijät-Häme | Etelä-Suomen Sanomat
↑Jouko Heinonen, Marja Huovila, Pirkko Koski, Seija Lappalainen, Ulla Palmgren:Lahden historia: teatteri, orkesteri, museo ja kulttuuritoimi.[Lahti]:Lahden kaupunki, 2006.ISBN978-951-849-595-9Teoksen verkkoversioViitattu 14.1.2025.
↑Matti Tuomisto, Susan Sinisalo, Hannes Virrankoski:Sinfonisesti yhdessä: musiikkia, ystävyyttä ja metsänhenkeä Sinfonia Lahden menestystarinassa = Symphonically together: music, friendship and wood-nymphs: the success story of the Lahti Symphony Orchestra.Helsinki:Edita, 2000.ISBN978-951-37-3102-1Teoksen verkkoversioViitattu 14.1.2025.
