Tuomo Itkonen

Tuomo Antero Itkonen (30. marraskuuta 1894 Pulkkila – 16. syyskuuta 1984 Laurila) oli Inarin kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija.

Itkosen vanhemmat olivat teologian kunniatohtori, Inarin kirkkoherra Lauri Arvid Itkonen (1865–1925) ja Amanda Sofia Karjalainen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1913 Oulun suomalaisesta klassisesta lyseosta ja suoritti teologian erotutkinnon 1917. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1917 ja hän suoritti vielä kuuromykkäinopettajatutkinnon 1923.

Itkonen oli Kuopion hiippakunnan kuuromykkäin matkapappina 1918–1923 ja Oulussa esikaupunkipappina 1920–1923. Hän oli sitten kirkkoherrana Inarissa 1923–1942 ja Kemin maaseurakunnan kirkkoherrana vuodesta 1942 alkaen. Itkonen oli myös Inarin ja Kemin maalaiskunnan kunnanvaltuustojen jäsenenä. Hän sai rovastin arvon 1945.

Tuomo Itkonen oli naimisissa vuodesta 1926 kansakoulunopettaja Anna Rauha Lönnroosin kanssa. Tuomo Itkosen veli oli saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkija Toivo Immanuel Itkonen.

Teoksia

• Sigrid ja Jänkä-Aapo. WSOY 1933 (nimimerkillä Tuomas Inarilainen)
• Samikiel abis = lapinkielinen aapinen, kovaid sargui - kuvat piirsi Samuli Paulaharju. WSOY 1934
• Keminlapin apostolit J. Pictorius, E. Fellman ja G. Tuderus : piirteitä 1600-luvun lapinlähetyksestä. Lapin sivistysseura, Helsinki 1945
• Jacob Fellman suomenlapin Agricolana. Lapin sivistysseura, Helsinki 1948
• Inari: Inarin kirkkojen ja paimenten muisto. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa, Helsinki 1952
• Tuderus, tuo Herran pappi, romaani. WSOY 1953
• Neidonkenkä, lastenkirja. Karisto 1955
• Pippinä ja pappina. WSOY 1970
• Algu-abbes, kovaid tâgai Anja Piirola. Omakustanne 1970
• Tornion kaupungin 350-vuotis-juhlakantaatti ynnä Kaikuja kaukaisia, runoja. Omakustanne 1971
• Kemin pappilassa v. 1809 ja v. 1819, näytelmä. Omakustanne 1973
• Lapinlähetyksestä ja sen esteistä. Tornionlaakson kotiseututoimikunta, Tornio 1974
• Nuori Jaakko Fellman ja hänen ystävänsä Carl Gustav Mannerheim. Suomen kulttuurirahaston Lapin rahasto, Rovaniemi 1977
• Keminmaan kirkkojen vaiheilta. Omakustanne, Kemi 1977
• Veljeni Jussi Itkonen : 1910-luvun pohjoispohjalainen ylioppilas kirjallisen jäämistönsä valossa. Pohjoiset kirjailijat, Rovaniemi 1979
• Rovasti ja renki. Pohjoinen, Oulu 1982

Käännöksiä

• Matias Castrén: Luontoa ja taloutta kuvaava kertomus Kemin pitäjästä vuodelta 1802. 1954
• Johan Bartholdi Ervast: Teologian apulaisen, maisteri Johan Bartholdi Ervastin Descriptio Lapponiae Kiemiensis eli Kemin-Lapin kuvaus vuodelta 1737. Kemin kotiseutu- ja museoyhdistys, Kemi 1956
• Johannes Schefferus: Lapponia eli Lapin maan ja kansan uusi ja todenmukainen kuvaus, jossa esitetään paljon tähän asti tuntemattomia tietoja lappalaisten alkuperästä, taikauskosta ja -menoista, ravinnosta, elintavoista ja askareista, samoin eläimistä ja eri metalleista, joita on heidän maassaan, huolellisesti kuvitettuna valaisevilla piirroksilla, latinan kielestä suomentanut Tuomo Itkonen. Lapin tutkimusseura, Rovaniemi 1963, 2. painos 1979
• Ericus Brunnius: Tornion kaupungista ja sen lähipitäjistä (De urbe Torna eique adjacentibus paroeciis), latinan kielestä suomentanut Tuomo Itkonen. Lions club, Tornio 1965
• Carl von Linne: Lapinmatka 1732 ( Lapplandsresa år 1732). Karisto 1969, 2. tarkistettu painos 1992

Lähteet

• Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta (Arkistoitu – Internet Archive)