Ṭur ʿAbdin on historiallinen ja kulttuurillinen alue kalkkikivitasangolla Kaakkois-Turkissa Mardinin maakunnassa; se rajautuu pohjoisessa ja idässä Tigris-jokeen, etelässä Mesopotamian tasankoon ja lännessä nykyiseen Mardinin kaupunkiin. Alue on ollut kristinuskon tärkeä keskus jo varhaiskeskiajalta lähtien, ja siellä sijaitsee lukuisia muinaisia kirkkoja ja luostareita.
Ṭur ʿAbdinin keskus oli alkujaan Ḥaḥin (turk. Anıtlı) kylä, mutta myöhemmin Mor Gabrielin luostari nousi merkittävimmäksi hengelliseksi keskukseksi ja hiippakunnan keskuspaikaksi. Vaikka alue on kuulunut muslimivaltioihin 600-luvulta asti, väestön enemmistö oli vielä 1900-luvulla syyrialaiskristittyjä, ja nykyään vähälukuinen kristitty kansanryhmä puhuu edelleen uusaramealaisiin murteisiin kuuluvaa turoyon kieltä. Alueen nimi tarkoittaa syyriaksi "Jumalan palvelijoiden vuorta".
Historiansa aikana Ṭur ʿAbdin on kärsinyt voimakkaasti muun muassa mongolien ja kurdien hyökkäyksistä sekä etenkin vuoden 1915 assyrialaisten kansanmurhasta. Pyhänä vuorena ja ortodoksisten luostareiden keskittymänä Ṭur ʿAbdinia on kutsuttu myös "idän Athokseksi".