| Turda | |
|---|---|
 Tasavallan aukio Turdassa. |
|
 lippu |
 vaakuna |
  Turda |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Romania |
| Piirikunta | Cluj |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Tudor Ștefănie |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 91,56 km² |
| Väkiluku (2011) | 47 744 |
| – Väestötiheys | 521,5 as./km² |
Turda (unk. Torda, saks. Thorenburg) on kaupunki Clujin piirikunnassa Romaniassa, historiallisessa Transilvaniassa.
Vuonna 2011 kaupungissa oli 47 744 asukasta, ja sen pinta-ala on 91,56 neliökilometriä.
Vuoden 1910 väestönlaskennassa kaupungissa oli 13 455 asukasta, joista 9 674 etnisiä unkarilaisia, 3 389 romanialaisia ja 100 saksalaisia. Vuoden 2021 väestönlaskennassa kaupungin väkiluku oli 43 319, ja asukkaista 72,46 % oli romanialaisia, 5,92 % unkarilaisia ja 4,03 % romaneja. Unkarilaisen väestön osuus on 1800-luvulta lähtien jatkuvasti vähentynyt, mikä johtuu toisaalta romanialaisväestön muutosta paikkakunnalle, toisaalta etenkin nuorempien unkarilaisten muutosta muualle.
Nykyisen kaupungin itäpuolella sijaitsi roomalaisten rakentama Potaissa-niminen linnoitus, jonka lähistölle kasvoi siviilikaupunki. Keisari Septimius Severuksen aikoihin (193–210 jaa.) kaupungista tuli virallisesti municipium, sitten colonia, ja sen lähistöllä sijaitsi suola- ja rautakaivoksia. Vuonna 274 keisari Aurelianus veti legioonansa pois Daakiasta ja kaupunki autioitui.
Kansainvaellusajan jälkeen unkarilaiset perustivat Potaissan paikalle uuden linnoituksen, ja Tapani I:n aikaan Turdasta tuli läänin pääkaupunki. Nimi Tordavár (’Tordan linna’) mainitaan ensi kertaa 1075 Géza I:n lahjoituskirjeessä, ja sata vuotta myöhemmin toinen asiakirja todistaa, että suolakaivosten toiminnasta huolehtimaan on paikalle asutettu sakseja.
Turdassa pidettiin lukuisia valtiopäiviä viimeistään 1200-luvulta lähtien. Vuonna 1438 siellä julistettiin Transilvanian kolmen kansakunnan (unkarilaiset, székelyt, saksit) unioni. Kukoistuskautensa kaupunki koki 1500-luvulla, kun suuren osan Unkaria jouduttua Osmanien valtakunnan valtaan Transilvanian ruhtinaskunta sai yhä tärkeämmän aseman unkarilaisen kulttuurin keskuksena. Tammikuussa 1568 Turdassa kokoontuneet valtiopäivät julistivat ensi kertaa reformaation jälkeisessä Euroopassa täyden uskonnonvapauden, joka koski sekä katolilaisia että luterilaisia, kalvinisteja ja unitaareja. 1500-luvun lopulta alkaen Transilvaniassa käydyt taistelut osmanien ja Habsburgien sekä näiden transilvanialaisten kannattajapuolueiden kesken koettelivat Turdaa ankarasti, ja se menetti valtakunnallisen merkityksensä Kolozsvárin (Cluj), Marosvásárhelyn (Târgu Mureș) ja Gyulafehérvárin (Alba Iulia) noustessa tärkeämpään asemaan.
Itävalta-Unkarin hajottua 1918 Transilvania liitettiin Romaniaan, ja Turdasta tuli piirikunnan pääkaupunki. Toisen maailmansodan lopulla, 1944, Turdan lähistöllä käytiin kuukauden ajan ankaria taisteluja vetäytyvien Saksan ja Unkarin ja hyökkäävän Neuvostoliiton armeijan välillä.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Turda Wikimedia Commonsissa