| Tuusulanjoki | |
|---|---|
 Tuusulanjoki Ruotsinkylän Myllykylässä. |
|
| Maat | Suomi |
| Maakunnat | Uusimaa |
| Kunnat | Vantaa, Tuusula |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Vantaanjoen vesistö (21) |
| Valuma-alue | Tuusulanjoen valuma−alue (21.08) |
| Pinta-ala | 125,44 km² |
| Järvisyys | 5,99 % |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Tuusulanjärvi, Tuusula |
| Laskupaikka | Seutula, Vantaa |
| Yhtyy (km suistosta) | Vantaanjoki 22 km vasemmalta |
| Esteet | Tuusulajärven pohjapato |
| Sivu-uomat | Kiilinoja, Maaniitunoja |
| Taajamat | Hyrylä |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 38 m |
| Laskukorkeus | noin 25 m |
| Korkeusero | noin 13 m |
| Pituus | 15,2 km |
| Kaltevuus | 0,86 m/km |
| Muuta | |
 |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tuusulanjoki (alajuoksullaan nimeltään myös Lillån) on Tuusulanjärven laskujoki ja Vantaanjoen vasemmanpuoleinen sivujoki. Se alkaa Tuusulanjärven eteläpäästä, Hyrylän ja Koskenmäen välistä ja laskee Vantaanjokeen Vantaalla Kiilan ja Lapinkylän rajalla. Joki on noin 15 kilometrin pituinen ja virtaa koillisesta lounaaseen. Se on suurimmaksi osaksi Tuusulan kunnan, alajuoksullaan kuitenkin Vantaan kaupungin alueella. Sen varrella sijaitsevat Lahela ja Ruotsinkylä.
Joen alkukohdassa on vuonna 1959 rakennettu pato. Joessa on useita koskia. Tuusulanjoessa on ollut, tai on edelleen, Myllykylän koski, jonka tarkka sijainti ei ole tiedossa.
Tuusulanjoki on pitkässä kallioperän murroslaaksossa, joka syntyi miljoonia vuosia sitten suuren maanjäristyksen seurauksena. Samassa laaksossa ovat myös Tuusulanjärvi sekä Espoon Pitkäjärvi ja sen laskujoki, Espoonjoki. Viimeisen jääkauden jälkeen laakso oli merenlahtena, josta Tuusulanjärvi kuroutui noin 9 000 vuotta sitten.
Tuusulanjoen laaksoa pidetään arvokkaana kulttuurimaisemana. Lahelassa suuri osa entisistä peltoaukeista on muutettu asuntoalueiksi, mutta laakson Ruotsinkylässä sijaitseva eteläosa muodostaa edelleen maakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden. Siellä on laajoja viljelysmaisemia, joissa hallitsevassa asemassa ovat vanhat tilakeskukset ja Johannisbergin kartano. Nykyisen ilmeensä alue on kuitenkin saanut vasta 1800- ja 1900-luvuilla; sitä ennen pellot olivat huomattavasti pienempiä.
Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tuusulan kunnan ja Keski-Uudenmaan Veden (KUVESI) toimesta Tuusulanjoella suoritettiin kunnostustöitä vuosina 2006-2009. Tällöin jokea ruopattiin, rantoja vahvistettiin, rakennettiin uimarantoja ja maisema-altaita sekä koskimaisia pohjakynnyksiä ja kiveyksiä.