| Tylli | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Rantalinnut Charadriiformes |
| Alalahko: | Kahlaajat Charadrii |
| Heimo: | Kurmitsat Charadriidae |
| Suku: | Tyllit Charadrius |
| Laji: | hiaticula |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Charadrius hiaticula |
|
 |
|
| Katso myös | |
Tylli (Charadrius hiaticula) on kahlaajiin kuuluva rantalintulaji.
Tyllillä on harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta nauha kaulassa. Päässä on ruskea lakki, valkoinen otsa, musta naamio silmillä ja lyhyt oranssi-musta nokka. Jalat ovat oranssit. Lennossa siivellä näkyy valkoinen pitkittäisjuova. Pituus 18–20 cm, siipien kärkiväli 40–57 cm ja paino 40–80 g. Laji on saanut nimensä äänestään ’tyl-li’. Soidinlennossa koiras lentää matalalla ympyrää ja laulaa hiljaa.
Vanhin suomalainen rengastettu tylli on ollut 14 vuotta 1 kuukautta vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen vähintään 20 vuoden 9 kuukauden ikäinen yksilö.
Pohjois-Euraasia, Grönlanti, Islanti ja Luoteis-Kanada. Talvehtii Pohjois-Afrikassa tai Välimerellä. Eteläisimmät pesijät Ranskassa ja Britteinsaarilla saattavat talvehtia pesimäseuduillaan. Euroopan pesimäakannaksi on arvioitu 130 000 – 200 000 paria, joista 30 prosenttia Venäjän Euroopan puoleisilla alueilla, 26 prosenttia Grönlannissa, 14 prosenttia Islannissa, 9 prosenttia Ruotsissa ja 8 prosenttia Norjassa. Maailman kannaksi on arvioitu 320 000 – 400 000 aikuista yksilöä.
Suomessa tylli pesii rannikolla ja saaristossa sekä Pohjois-Suomessa myös sisämaassa. Saaristossa pesivien tyllien määrä on vähentynyt hälyttävästi. Suomen pesimäkannaksi vuosina 2019–2024 arvioitiin keskimäärin 7 500 paria.
| Raportointikausi | Minimi | Keskimäärin | Maksimi |
|---|---|---|---|
| 2008–2012 | 3 000 | 6 000 | |
| 2013–2018 | 6 456 | 8 657 | 9 827 |
| 2019–2024 | 3 400 | 7 500 | 12 000 |
Ympäristöministeriön asetuksella rauhoitettujen eläinten ja kasvien arvoista (243/2025) Suomen rauhoitetuille eläimille on määritelty arvo. Tyllin arvo on 170 euroa.
Muuttolintu, joka saapuu keväällä maaliskuun lopulla ja huhtikuussa ja lähtee syksyllä heinä–syyskuussa. Arktiset tyllit muuttavat Suomen kautta toukokuussa.
Tylli pesii avoimilla lyhytkasvuisilla tai paljailla rannoilla ja tulvaniityillä. Tunturi-Lapissa se pesii myös palsasoilla. Etelä-Suomen rannikolla pesii myös täytemaa-alueilla ja muissa keinotekoisissa paikoissa. Muuttoaikoina sitä tavataan varsinkin lietteisillä rannoilla.
Pesä tehdään maahan hyvin lyhyen kasvillisuuden alueelle tai paljaalle kalliolle tai soralle. Jos peto näyttää lähestyvän pesää, emo alkaa nilkuttaa kauemmaksi teeskennellen haavoittunutta, ja houkuttelee siten uhkaajan pois pesältä. Munia on 4, uusintapesissä 2–3, vanhemmat hautovat niitä vuorotellen yhteensä 23–25 päivää. Poikaset ovat pesäpakoisia, ja oppivat lentämään noin 25 päivää vanhoina.
Tylli syö hyönteisiä ja muita pikkuötököitä. Pääasiallisena ravintona vedessä elävät selkärangattomat.
Nimi tylli on onomatopoeettinen eli se jäljittelee linnun ääntelyä. Nimitys vakiintui tarkoittamaan tätä lintua 1920-luvulla, sitä ennen niminä olivat mm. rantasipi ja tyllikurmitsa.
