Udoralaiset eli Udoran komit (komiksi удорасаяс, udorasajas, ven. удорцы, udortsy; удорские коми, udorskije komi) ovat komisyrjäänien alueellinen kansatieteelinen ryhmä. He asuvat Mezenin ja sen sivujoen Vaškan yläjuoksuilla Komin tasavallan Udoran piirissä.
Komeja muutti Vaška- ja Pinega-jokien varsille 1200–1300-luvuilla ja Mezenin yläjuoksulle 1500-luvun alusta lähtien. Vaškalle muutto tapahtui Vytšegdan alajuoksulta ja Mezenille Vym-joen varrelta. Vaškan ja Pinegan seuduilla komeihin sekoittui itämerensuomalaisia tapaileentakaisia tšuudeja ja vepsäläisiä. Näiden kontaktien ja Pinegalta tapahtuneen paluumuuton seurauksena Vaška-joelle muodostui erityinen komiryhmä. Mezenin yläjuoksun ryhmä syntyi venäläisten ja nenetsien sulautuessa komisiirtolaisiin. Vaškalta Mezenille 1600–1700-luvuilla tapahtuneen muuton seurauksena ryhmät lähentyivät toisiaan ja 1800-lukuun mennessä muodostui yhtenäinen Udoran komien ryhmä.
Udoran komeilla on oma murre, jossa on huomattava määrä vepsäläisiä ja venäläisiä lainasanoja. Antropologiselle tyypille ovat ominaisia vienanmereläiset ja itäbalttilaiset piirteet. Tärkeimpiä elinkeinoja olivat 1800-luvun puoliväliin saakka metsästys ja kalastus. Maanviljelyn ja karjanhoidon sekä metsänhakkuun ja muiden kausitöiden merkitys lisääntyi 1900-luvun alkuun tultaessa. Vähäisessä määrässä harjoitettiin myös poronhoitoa.
Udoralaisten perinteisissä asumuksissa, vaatetuksessa, ruokakulttuurissa ja häätavoissa on piirteitä, jotka erottavat heidät muista komeista. Käsityötaiteelle ominainen piirre on Mezenin venäläisten ja komien yhteinen puunmaalausperinne.