| Vanilliini | |
|---|---|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4-hydroksi-3-metoksibentsaldehydi 2-metoksi-4-formyylifenoli |
| CAS-numero | 121-33-5 |
| PubChem CID | 1183 |
| SMILES | O(C)C1=CC(C=O)=CC=C1O |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C8H8O3 |
| Moolimassa | 152,145 g/mol |
| Ulkomuoto | valkokeltainen kiteinen jauhe |
| Sulamispiste | 81–83 °C |
| Kiehumispiste | 285 °C |
| Tiheys | 1,06 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 1,0 g/100 ml (25 °C) |
Vanilliini on herkästi palava orgaaninen yhdiste, joka on normaaliolosuhteissa olomuodoltaan valkokeltaista kiteistä jauhetta, jolla on tunnusomainen haju. Yhdistettä esiintyy kukkien tuoksuissa ja semiokemikaalina eliöiden viestinnässä. Se on vaniljan tärkein komponentti. Vanilliinin isomeeri on isovanilliini (CAS 621-59-0).
Vanilliini on haitallista vesieliöille. Vanilliinia voidaan valmistaa guajakolista (C7H8O2) ja ligniinistä. Ligniini on selluloosateollisuuden sivutuote.

Vanilliinia, kuten myös sen johdannaista etyylivanilliinia, käytetään ruokateollisuudessa, kosmetiikassa ja tupakan lisäaineena. Etyylivanilliini on kalliimpaa, mutta sillä on voimakkaampi maku. Se eroaa tavallisesta vanilliinista sisältämällä etoksiryhmän (–O–CH2CH3) metoksiryhmän (–O–CH3) sijaan.