Varsovan herttuakunta

Varsovan herttuakunta; Księstwo Warszawskie; (puolaksi); Duché de Varsovie; (ranskaksi)
1807–1815
; lippu	; vaakuna
	; Varsovan herttuakunta vuonna 1812.
Valtiomuoto	herttuakunta
osa	Ranskan keisarikuntaa (personaaliunionissa Saksin kuningaskunnan kanssa)
Herttua	Fredrik August I; (1807–1815)
Pääministeri	Stanisław Małachowski; (1807); Ludwik Szymon Gutakowski; (1807–1808); Józef Antoni Poniatowski; (1808–1809); Stanisław Kostka Potocki; (1809–1815)
Pääkaupunki	Varsova
Pinta-ala
– yhteensä	104 000 km²
Uskonnot	katolisuus
Kielet	puola, ranska, saksa
Valuutta	zloty
Edeltäjät	Itävallan keisarikunta; Preussin kuningaskunta
Seuraajat	Kongressi-Puola; Krakovan vapaakaupunki; Poznańin suurherttuakunta
	Infobox OK

Varsovan herttuakunta (puol. Księstwo Warszawskie, ransk. Duché de Varsovie) oli Napoleonin perustama, Preussilta valloittamistaan maista vuonna 1807 muodostama Ranskan liittolaisvaltio. Varsovan herttuakunnan olemassaolo päättyi Wienin kongressiin vuonna 1815, jolloin maa jaettiin Preussin, Itävallan ja Venäjän kesken.

Historia

Herttuakunnan synty

Puolalaisten ja Napoleonin välinen yhteistyö alkoi jo 1700-luvun lopussa. Napoleonin Italian-armeijassa palveli puolalainen legioona. Se osallistui taisteluihin Itävaltaa ja Italiaa vastaan ja jopa Haitin vallankumouksen kukistamiseen. Puolalaisen legioonan johtajan Jan Henryk Dąbrowskin tavoitteena oli saada Napoleon tukemaan Puolan itsenäisyyden palauttamista. Puolalaiset tukivatkin Napoleonin sotaa Preussia vastaan järjestämällä kansannousun Posenissa vuonna 1806, ja Napoleon voitti kapinassa heikentyneen Preussin. Napoleonin valloitettua Preussin alueet niille perustettiin kaksi puolalaista valtiota, Danzigin tasavalta ja Varsovan herttuakunta. Niiden nimissä ei haluttu käyttää sanaa Puola, jotta Napoleonin ja Venäjän solmima Tilsitin sopimus ei vaarantuisi.

Varsovan herttuakuntaan kuuluneita alueita olivat Varsovan alueen lisäksi Płockin, Bydgoszczin, Kaliszin ja Poznańin alueet. Gdańskin satamakaupunki ei niihin kuulunut, vaan siitä tehtiin Tilsitin sopimuksella vapaakaupunki. Białystokin kaupunki puolestaan siirtyi Venäjän keisarikunnan hallintaan.

Herttuakunnan lainsäädäntö perustui Ranskan vuoden 1804 siviililakiin, joka takasi asukkaille kansalaisoikeudet ja sukupuolten välisen tasa-arvon. Orjuus poistettiin lailla.

Dąbrowskin ystävä Józef Wybicki sävelsi herttuakunnan Italian-sotaretken hymniksi masurkan Puolalaisten legioonien laulu Italiassa, josta myöhemmin tuli Dąbrowski-masurkaksi kutsuttu Puolan kansallislaulu.

Loppuvaiheet

Napoleon nimitti vuonna 1807 Varsovan herttuakunnan hallitsijaksi Saksin kuningas Fredrik August I:n. Toimenpiteen taustalla oli Napoleonin halu saada armeijaansa lisää sotilaita, ja herttuakunnassa pantiinkin toimeen yleinen asevelvollisuus. Prinssi Józef Antoni Poniatowskin komennossa puolalaisten armeija taisteli menestyksekkäästi Itävaltaa vastaan vuonna 1809. Voiton jälkeen herttuakuntaan liitettiin Itävallalta vallattu Länsi-Galitsia. Liitosalueeseen kuuluivat Lublinin, Zamośćin ja Krakovan kaupungit. Liitoksen jälkeen herttuakunnan koko oli noin 150 000 neliökilometriä, ja siellä oli neljä miljoonaa asukasta. Napoleonin Suuren armeijan Venäjän-sotaretkellä puolalaiset muodostivat 100 000 miehen joukollaan Napoleonin suurimman liittolaisarmeijan. Puolalaisia taisteli Ranskan rinnalla vielä sotaonnen käännyttyäkin, esimerkiksi Leipzigin taistelussa vuonna 1813.

Varsovan herttuakunta jaettiin sodan loppuselvittelyssä Wienin kongressissa Venäjän, Preussin ja Itävallan kesken.

Lähteet

Hovi, Kalervo: Puolan historia. Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4

Viitteet

↑ The Duchy of Warsaw napoleon.org. Viitattu 13.8.2022. (englanniksi)
1 2 Hovi 1993, s. 68.
↑ Røhr, Anders: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 70. Suomentanut Laura Kolbe. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07458-X
1 2 3 Prazmowska, Anita: Poland: A Modern History, s. 11. I. B. Tauris, 2010. ISBN 978-1-84885-273-0 Teoksen verkkoversio.
↑ Nenonen, Kaisu-Maija; Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 787. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
↑ Hovi 1993, s. 69.
↑ Hovi 1993, s. 70.
↑ Hovi 1993, s. 71.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Varsovan herttuakunta Wikimedia Commonsissa

Eurooppa vuonna 1811

Ranskan vasallivaltiot vallankumoussotien (1792–1802) ja Napoleonin sotien (1803–1815) aikana


Ranskan vasallit	Balkanilla	Illyrian provinssit
	Saksassa	Cisrhenia • Danzig • Mainz
	Irlannissa	Connaught
	Italiassa	Alba • Ancona • Bergamo • Bologna • Brescia • Cisalppinia • Cispadania • Crema • Etruria • Italia • Liguria • Parthenopaea • Pescara • Rooma • Subalppinia • Tiberina • Transpadania
	Alankomaissa	Batavia • Bouillon
	Sveitsissä	Helvetia • Lemania • Raurakia • Rhodania • Sveitsin konfederaatio
Muut Napoleonin luomat valtiot	Saksassa	Reinin liitto • Berg • Frankfurt • Leyen • Westfalen • Würzburg
	Italiassa	Etruria • Italia • Napoli
	Alankomaissa	Hollanti
	Puolassa	Varsova

Puolan historia

Puolan valtiot, protektoraatit, autonomiset valtiomuodostelmat sekä epäautonomiset hallintoalueet

[1] The Duchy of Warsaw napoleon.org. Viitattu 13.8.2022. (englanniksi)

[Nimetön-rGM1-1-2] 1 2 Hovi 1993, s. 68.

[oe-3] Røhr, Anders: Otavan suuri maailmanhistoria. Kartasto-osa, s. 70. Suomentanut Laura Kolbe. Helsinki: Otava, 1983. ISBN 951-1-07458-X

[:0-4] 1 2 3 Prazmowska, Anita: Poland: A Modern History, s. 11. I. B. Tauris, 2010. ISBN 978-1-84885-273-0 Teoksen verkkoversio.

[hss-5] Nenonen, Kaisu-Maija; Teerijoki, Ilkka: Historian suursanakirja, s. 787. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2

[6] Hovi 1993, s. 69.

[7] Hovi 1993, s. 70.

[8] Hovi 1993, s. 71.

Varsovan herttuakunta Księstwo Warszawskie (puolaksi) Duché de Varsovie (ranskaksi)
1807–1815
lippu	vaakuna
Varsovan herttuakunta vuonna 1812.
Valtiomuoto	herttuakunta
osa	Ranskan keisarikuntaa (personaaliunionissa Saksin kuningaskunnan kanssa)
Herttua	Fredrik August I (1807–1815)
Pääministeri	Stanisław Małachowski (1807) Ludwik Szymon Gutakowski (1807–1808) Józef Antoni Poniatowski (1808–1809) Stanisław Kostka Potocki (1809–1815)
Pääkaupunki	Varsova
Pinta-ala
– yhteensä	104 000 km²
Uskonnot	katolisuus
Kielet	puola, ranska, saksa
Valuutta	zloty
Edeltäjät	Itävallan keisarikunta Preussin kuningaskunta
Seuraajat	Kongressi-Puola Krakovan vapaakaupunki Poznańin suurherttuakunta
Infobox OK