Varsovan kuninkaanlinna (puol. Zamek Królewski w Warszawie) on Varsovassa, Puolassa sijaitseva entinen kuninkaanlinna ja nykyinen valtion museo.
Linna toimi aiemmin useiden Puolan monarkkien virallisena kuninkaallisena residenssinä. Kuninkaan henkilökohtaiset kansliat ja hovihallinnon kansliat sijaitsivat linnassa 1500-luvulta Puolan lopulliseen, kolmanteen jakoon vuoteen 1795 asti.
Kuninkaanlinna todisti monia merkittäviä tapahtumia Puolan historiassa: nelivuotinen parlamentti eli sejm vuonna 1788 laati siellä 3. toukokuuta 1791 säädetyn perustuslain, joka oli ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja maailman toiseksi vanhin kodifioitu kansallinen perustuslaki. Rakennus suunniteltiin uudelleen uusklassiseen tyyliin Puolan jakojen jälkeen 1800-luvulla. Toisen Puolan tasavallan aikana se oli Puolan valtionpäämiehen ja presidentin asuinpaikka vuosina 1918–1939.
Toinen maailmansota tuhosi rakennuksen täydellisesti. Syyskuussa 1939 Luftwaffen hävittäjät pommittivat sitä ja se syttyi palamaan. Natsit räjäyttivät sen epäonnistuneen Varsovan kansannousun jälkeen vuonna 1944 Adolf Hitlerin käskystä.
Linna rakennettiin uudelleen vuosina 1971–1984 viimeisenä osana Varsovan vanhankaupungin entistämistä, jonka valmistuttua se on ollut museona. Puolan kulttuuri- ja kansallisperinnön ministeriö pitää siellä myös juhlia ja tapahtumia. Vuonna 1980 Varsovan historiallinen keskusta lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon. Osana sitä luetteloon kuuluu myös Kuninkaanlinna.
Linnassa on esillä merkittävä kokoelma puolalaista ja eurooppalaista taidetta kuten esimerkiksi Rembrantin ja Bernardo Bellotton (tunnettu Puolassa myös nimellä Canaletto) maalauksia.
Linnan yhteydessä on kaksi 1920- ja 1930-luvun tyylistä puutarhaa, joiden yhteisala on kaksi hehtaaria. Yläpuutarha rakennettiin uudelleen vuonna 2015 ja alapuutarha vuonna 2019. Linnan ja puutarhojen jälkeen linnan alueella ei ole enää entisöitäviä rakennelmia.
