Veikko Kyander

Veikko Kyander
Arkkitehti Veikko Kyander 1900-luvun alussakantapuu.finna.fi/Pielisen museo
Arkkitehti Veikko Kyander 1900-luvun alussa
kantapuu.finna.fi/Pielisen museo
Henkilötiedot
Syntynyt23. marraskuuta 1885
Kuollut6. kesäkuuta 1971 (85 vuotta)
Ammatti arkkitehti
Arkkitehti
Koulutus diplomiarkkitehti
Merkittävät työt Oulun diakonissalaitoksen sairaala
Lounais-Hämeen pirtti
Hakkapeliittapatsas

Veikko Kaarlo Ernesti Kyander (23. marraskuuta 1885 Pieksämäki – 6. kesäkuuta 1971 Helsinki)lähde? oli suomalainen arkkitehti.

Kyander kävi Joensuun klassillista lyseota ja valmistui diplomiarkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1918. Kyander toimi arkkitehtinä useissa arkkitehtuuritoimistoissa, muun muassa Gustaf ja Urho Nyströmin ja Urho Åbergin toimistoissa. Hän työskenteli huonerakennusopin lehtorina Turun teknillisessä oppilaitoksessa vuosina 1925–1933, Oulun Teknillisessä koulussa 1933–1944 sekä oli työssä Kauppa- ja teollisuusministeriössä vuodesta 1944.

Kyander teki useita tutkimusmatkoja Vienan Karjalan vanhoja rakennustapoja ja arkkitehtuuria tutkiakseen. Matkoja varten hän sai stipendejä muun muassa Antellin, Kordelinin, Fanny ja William Ruuthin, muinaistieteellisen toimikunnan ja Kirkkohistoriallinen Seuran varoista. Matkojensa havainnot Kyander julkaisi näiden säätiöitten julkaisuissa.

Kyanderin suunnittelemia ovat Oulun diakonissalaitoksen sairaala (1936) Oulussa ja sen myöhempi laajennus. Tammelaan Lounais-Hämeessä Kyander suunnitteli vuonna 1948 valmistuneen kotiseututalo Lounais-Hämeen pirtin Suujärven rannalla Saaren kansanpuistossa ja Tammelan kirkon eteen vuonna 1932 pystytetyn Hakkapeliittapatsaan.

Kuvia julkisista teoksista

Lähteet

  1. 1 2 Kuka kukin on (Aikalaiskirja), s. 424. Otava, 1954. Kirja Projekt Runebergissä Viitattu 4.12.2017.
  2. ↑ Tuonilmaisiin ovat siirtyneet. Karjalan Heimo, 1971, nro 5–6, s. 89. Artikkelin verkkoversio Karjalan sivistysseuran verkkopalvelussa. (pdf) Viitattu 4.12.2017. Arkistoitu 5.12.2017.
  3. 1 2 3 Päivästä päivään. 50 v. täyttää tänään..., Helsingin Sanomat, 23.11.1935, nro 317, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.11.2025
  4. ↑ Hautala, Kustaa: Oulun kaupungin historia V, s. 255–258. Oulu: Oulun kaupunki, 1982. ISBN 9519234012
  5. ↑ Manninen, Turo: Oulun kaupungin historia VI, s. 183. Oulu: Oulun kaupunki, 1995. ISBN 951-9234-48-9
  6. ↑ Kulttuurikohteet ja nähtävyydet Tammelan kunta. Arkistoitu 4.12.2017. Viitattu 4.12.2017.
  7. ↑ Saaren kansanpuistoTammelan kunta tammela.fi. Arkistoitu 5.8.2019. Viitattu 4.12.2017.