Viiskulma

Viiskulma (ruots. Femkanten eli "Viisreuna") on pieni aukio ja viiden kadun risteys Helsingissä, Punavuoren ja Ullanlinnan kaupunginosien rajalla. Siitä johtavat Laivurinkatu etelään, Pursimiehenkatu länteen (lounaaseen), Fredrikinkatu pohjoiseen (luoteeseen), lyhyt Laivurinrinne koilliseen ja Tarkk’ampujankatu itään.

Viiskulma on perinteisesti tunnettu maamerkkinä ja nykyisin useista sen lähistölle keskittyneistä eri musiikkityyleihin erikoistuneista levykaupoista. Sen ympärillä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Yhdessä kulmassa oli aikoinaan elokuvateatteri Merano.

Kadunkulmien rakennukset

Viiskulmaan ulottuvat seuraavat kulmatalot:

• Laivurinkatu 10 / Pursimiehenkatu 2: ns. Primulan talo, noin vuonna 1890 valmistunut Selim A. Lindqvistin suunnittelema kerrostalo. Talossa toimi pitkään Primulan kahvila ja leipomo; nykyään, vuodesta 2018, paikalla on ravintola The Old Skiffer.

• Pursimiehenkatu 1 / Fredrikinkatu 12: Asunto Oy Meja, vuonna 1928 valmistunut Sarmannon suunnittelema kerrostalo

• Fredrikinkatu 19 / Laivurinrinne 2: Usko Nyströmin, Albert Petreliuksen ja Vilho Penttilän suunnittelema, vuonna 1895 valmistunut koko korttelin laajuinen asuinrakennus, ns. Kulmion talo

• Tarkk’ampujankatu / Laivurinrinne 1: Asunto Oy Johanneslinna, vuonna 1928 valmistunut E. Ikäläisen suunnittelema asuintalo, jossa vuoteen 1986 saakka toimi myös elokuvateatteri Merano

• Tarkk’ampujankatu 10 / Laivurinkatu 43: Asunto Oy Viiskulma, vuonna 1927 valmistunut Väinö Vähäkallion suunnittelema asuintalo, jonka alakerrassa on toiminut myös useita liikkeitä. Talossa oli sen alkuaikoina Maakuntain Keskus-Pankin, myöhemmin Kansallis-Osake-Pankin konttori.

Vuonna 2026 valmistuneissa ehdotuksessa Punavuoren ja Ullanlinnan ajantasaistetuksi asemakaavaksi Viiskulmaa on ehdotettu suojeltavaksi tunnistettavana paikkana ja avoimena rakennusten rajaamana kaupunkitilana. Se ja siihen liittyvä Fredrikinkadun eteläosa ympäröivine rakennuksineen katsotaan myös rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi kokonaisuudeksi.

Historia

Ehrenströmin vuonna 1820 laatima Helsingin asemakaava käsitti alueen, jonka ulottui etelässä Ratakadulle. Vuonna 1842 kaupungininsinööri C. W. Gylden laati suunnitelman asemakaavan laajentamiseksi etelään päin. Siihen sisältyivät jo Viiskulmaan johtaneista kaduista Pursimiehenkatu ja Tarkk´ampujankatu.

Vuonna 1875 kaupungin eteläisille osille vahvistettiin uusi asemakaava. Siihen sisältyi muun muassa nykyisen Tehtaanpuiston paikkeille suunnitelu, mutta merkittävästi laajempi puistoalue sekä puistoalueen kautta Erottajalta sinne johtava leveä puistokatu, Röddäldsesplanaden (Punanotkon esplanadi), josta myös nykyinen Laivurinrinne olisi muodostanut osan. Puistoalue olisi ulottunut pohjoisessa Pursimiehenkatuun saakka, jolloin sen pohjoiskärki olisi sattunut nykyisen Viiskulman kohdalle.

Vuonna 1887 kaavaan kuitenkin tehtiin jo huomattavia muutoksia. Niinpä suunniteltu puistokatu poistettiin ja laajaa puistoaluetta supistettiin tuntuvasti. Tällöin myös Viiskulma ympäröivine korteleineen sai nykyisen muotonsa ja esimerkiksi Laivurinkatu nykyisen linjauksensa.

Kulmatonteista kahdelle rakennettiin jo 1800-luvun lopulla kerrostalo, muille aluksi vain matalia puutaloja. Niistä viimeinenkin purettiin Pursimiehenkadun ja Fredrikinkadun kulmasta uuden kerrostalon tieltä vuonna 1928.

Nimi

Nimi Viiskulma, ruotsiksi Femkanten, tuli käyttöön vuonna 1927 viereisten kiinteistöjen omistajien ehdotuksesta. Nimen keksijäksi on joissakin lähteissä mainittu Toivo Särkkä. Aiheena oli luonnollisesti aukion viisikulmainen muoto ja siitä eri suuntiin lähtevät viisi katua.Viiskulmasta uskottiin tuolloin tulevan huomattava liikepaikka, johon oli tulossa myös elokuvateatteri ja pankin konttori.

Nimeä ei kuitenkaan vahvistettu virallisesti, mutta se vakiintui nopeasti käyttöön ja tuli yleisesti tunnetuksi. Samaan aikaan aukion kaakkoiskulmaan rakennetun talon omistama asunto-osakeyhtiö otti myös nimekseen Asunto Oy Viiskulma. Viiskulma tuli käyttöön myös pysäkin nimenä ja myöhemmin lisäksi myös lähelle perustetun Viiskulman terveysaseman nimessä. Kuitenkin vasta vuonna 2026 valmistuneissa ehdotuksissa Punavuoren ja Ullanlinnan ajantasaistetuiksi asemakaavoiksi ehdotettiin Viiskulmaa virallisesti vahvistetavaksi aukion nimenä.

Joukkoliikenne

Viiskulman kautta kulkevat raitiolinjat 1 (Eira–Käpylä) ja 3 (Olympiaterminaali–Eira–Kallio–Meilahti) sekä runkolinjat 20 (Eira–Munkkivuori) ja 30 (Eira–Myyrmäki.

Aikaisemmin, vuosina 1944–2021 sen kautta kulki Eiran ja Töölön välillä liikennöinyt linja 14, jota vuonna 1989 jatkettiin Pajamäkeen saakka Linjalla liikennöivät vuosina 1949-1975 ja uudelleen koeluontoisesti 1979-1985 Helsingin ainoat johdinautot.

Lähteet

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viiskulma Wikimedia Commonsissa