Von Hellens

Von Hellens
Kotipaikka	Suomen ritarihuone, Suomi
Ala	Aatelisperhe, Aatelinen, Vapaaherra.
Perustaja	Professori Carl Niclas Hellenius
Aateloitu	vuonna 1816
	Infobox OK

Von Hellens on suomalainen vapaaherrallinen aatelissuku. Professori Carl Niclas Hellenius aateloitiin vuonna 1816 ja otti käyttöön nimen von Hellens. Suku introdusoitiin Ritarihuoneeseen sukuna numero 173. Hänen pojanpoikansa Lars Theodor von Hellens korotettiin vuonna 1895 vapaaherraksi ja introdusoitiin numerolla 61. Suvun aatelinen haara sammui vuonna 1901, jonka jälkeen vain vapaaherrallinen jäi jäljelle.

Suku hallitsi Kuusiston kartanoa Kaarinassa. Myös af Enehielm -aatelissuku on lähtöisin porvarillisesta Hellenius-suvusta.

Suvun jäseniä

Aateliset

Carl Niclas von Hellens, vuoteen 1816 Hellenius (1745–1820), lääkäri ja luonnontutkija, aateloitiin 1816
Lars Gustaf von Hellens, vuoteen 1816 Hellenius (1787–1850), Turun hovioikeuden varapresidentti, Carl Niclas von Hellensin poika

Vapaaherrat

Lars Teodor von Hellens (1826–1896), Turun hovioikeuden presidentti, maamarsalkka, Lars Gustaf von Hellensin poika, korotettiin vapaaherraksi 1895
Ivar Theodor von Hellens (1861–1908), agronomi, tilanomistaja, Lars Teodor von Hellensin poika
Gustaf Waldemar (Valde) Hirvikanta, vuoteen 1906 von Hellens (1863–1911), Turun hovioikeuden presidentti, Lars Teodor von Hellensin poika
Harald Wilhelm von Hellens (1865–1926), valtiopäivämies sekä Porin ja Loviisan pormestari, Lars Teodor von Hellensin poika
Oskar von Hellens (1867–1948), hygienian professori, Lars Teodor von Hellensin poika
Lars Hjalmar von Hellens (1869–1953), kenraalimajuri, Lars Teodor von Hellensin poika
Albert von Hellens (1879–1950), maaherra ja oikeuskansleri, Lars Teodor von Hellensin poika
Maximilian von Hellens (1898–1967), majuri, Lars Hjalmar von Hellensin poika, tuomittiin 1942 sotaylioikeudessa kuolemaan sotapetoksesta.
Arno Albert von Hellens (1909–1984), kirurgi, Albert von Hellensin poika
Yrjö Arno Albert von Hellens (s. 1938), insinööri, Arno Albert von Hellensin poika
Alberto von Hellens (s. 1963), uransa lopettanut SM-tason aitajuoksija
Petra von Hellens (s. 1973), yritysjohtaja, Suomen Neito 1992
Victor von Hellens (s. 1991), runoilija

Muita

Olli V. Lounasmaa (1930–2002) Akateemikko ja kylmäfyysikko. Perusti Teknillisen korkeakoulun Kylmälaboratorion. Albert von Hellensin tyttärenpoika
Kiti Müller (s. 1954, o.s. Lounasmaa), tutkimusprofessori ja neurologi. Olli V. Lounasmaan tytär.

Avioliiton kautta sukunimen on saanut Turun kauppakorkeakoulun professori Liisa von Hellens o.s. Valtakari (s. 1948), joka on myös Petra von Hellensin äiti.

Lähteet

1 2 3 4 von Hellens, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
1 2 von Hellens, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
↑ Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, s. 214–218.
↑ Forsius, Arno: von Hellens, Carl Niclas (1745–1820) – lääkäri, kasvitieteilijä, talousopin ja luonnonhistorian professori. (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Autio, Veli-Matti: ”Hellenius (suku)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 730–731. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 22.3.2007.
↑ Forsius, Arno: ”Hellens, Carl Niclas von (1745–1820)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 732–734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.
↑ Kotivuori, Yrjö: 18.10.1803 Lars Gustaf Hellenius, vuodesta 1816 von Hellens. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
↑ Alitalo, Ilkka: ”Hellens, Oskar von (1867–1948)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 734–736. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.
1 2 von Hellens, Lars Hjamar Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
↑ Kautto, Timo: ”Hellens, Albert von (1879–1950)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 731–732. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.
1 2 Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 149. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
↑ Lounasmaa, Olli V.: Täällä ei näperrellä! Kylmäfyysikon kuumat paikat. Suomen tiedeseura 2008.
↑ valtakari.com

[F061-1] 1 2 3 4 von Hellens, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.

[A173-2] 1 2 von Hellens, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.

[adels-3] Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, s. 214–218.

[4] Forsius, Arno: von Hellens, Carl Niclas (1745–1820) – lääkäri, kasvitieteilijä, talousopin ja luonnonhistorian professori. (Arkistoitu – Internet Archive)

[5] Autio, Veli-Matti: ”Hellenius (suku)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 730–731. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio Viitattu 22.3.2007.

[6] Forsius, Arno: ”Hellens, Carl Niclas von (1745–1820)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 732–734. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

[7] Kotivuori, Yrjö: 18.10.1803 Lars Gustaf Hellenius, vuodesta 1816 von Hellens. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.

[8] Alitalo, Ilkka: ”Hellens, Oskar von (1867–1948)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 734–736. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

[kenraalit-9] 1 2 von Hellens, Lars Hjamar Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

[10] Kautto, Timo: ”Hellens, Albert von (1879–1950)”, Suomen kansallisbiografia, osa 3, s. 731–732. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISBN 951-746-444-4 Teoksen verkkoversio.

[SL62-11] 1 2 Kirpilä, Juhani – Motti, Sisko – Oksa, Anna-Marja (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 149. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

[12] Lounasmaa, Olli V.: Täällä ei näperrellä! Kylmäfyysikon kuumat paikat. Suomen tiedeseura 2008.

[valtakari-13] valtakari.com