Voutikunta oli voudin toimialue Ruotsin historiallisessa hallinnossa. Kustaa Vaasa uudisti maansa hallintoa 1500-luvun alkupuolella siten, että keskiajalla käytössä olleista linnalääneistä siirryttiin voutikuntiin. Suomen alueella niitä oli 1500-luvulla enimmillään noin 40 kappaletta. Voutikunnan hallinnosta vastanneen voudin tärkein tehtävä oli verojen kerääminen. Valtakunnan hallintoa uudistettaessa 1630-luvulla muodostettiin lääninhallinto ja pitäjää suuremmaksi, mutta lääniä pienemmäksi hallintoyksiköksi tulivat kihlakunnat. Voutikunta-nimitys säilyi kuitenkin käytössä pitkään kihlakunta-sanan rinnalla.
Suomen voutikunnat 1412–1448
Suomen eli keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueella olleet voutikunnat.
Turun linnan voutikunta
Pohja-Suomen laamannikunta
Maskun kihlakunta
Vehmaan kihlakunta
Etelä-Suomen laamannikunta
Halikon kihlakunta
Piikkiön kihlakunta
Satakunnan voutikunta (myöhemmin Kokemäenkartanon lääni) kuului tällä ajanjaksolla Turun linnan alaisuuteen
Ahvenanmaan voutikunta (Kastelholman linna)
Korsholman linnan voutikunta
Hämeen linnan voutikunta
Hattulan kihlakunta
Hollolan kihlakunta
Sääksmäen kihlakunta
Raaseporin linnan voutikunta
Viipurin linnan voutikunta (läänitettynä koko ajanjakson)
Itä-Uudenmaan voutikunta (= Porvoon voutikunta)
Lähteet
Salminen, Tapio:Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412–1448. Tutkimus Suomen linnojen suhteesta keskushallintoon vanhemmalla unioniajalla. (Suomen historian pro gradu -tutkielma)Tampere:Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, 1993.Teoksen verkkoversio(pdf)Viitattu 24.01.2024.