Voutikunta

Voutikunta oli voudin toimialue Ruotsin historiallisessa hallinnossa. Kustaa Vaasa uudisti maansa hallintoa 1500-luvun alkupuolella siten, että keskiajalla käytössä olleista linnalääneistä siirryttiin voutikuntiin. Suomen alueella niitä oli 1500-luvulla enimmillään noin 40 kappaletta. Voutikunnan hallinnosta vastanneen voudin tärkein tehtävä oli verojen kerääminen. Valtakunnan hallintoa uudistettaessa 1630-luvulla muodostettiin lääninhallinto ja pitäjää suuremmaksi, mutta lääniä pienemmäksi hallintoyksiköksi tulivat kihlakunnat. Voutikunta-nimitys säilyi kuitenkin käytössä pitkään kihlakunta-sanan rinnalla.

Suomen voutikunnat 1412–1448

Suomen eli keskiaikaisen Turun hiippakunnan alueella olleet voutikunnat.

• Turun linnan voutikunta
  • Pohja-Suomen laamannikunta
    • Maskun kihlakunta
    • Vehmaan kihlakunta
  • Etelä-Suomen laamannikunta
    • Halikon kihlakunta
    • Piikkiön kihlakunta
• Satakunnan voutikunta (myöhemmin Kokemäenkartanon lääni) kuului tällä ajanjaksolla Turun linnan alaisuuteen
• Ahvenanmaan voutikunta (Kastelholman linna)
• Korsholman linnan voutikunta
• Hämeen linnan voutikunta
  • Hattulan kihlakunta
  • Hollolan kihlakunta
  • Sääksmäen kihlakunta
• Raaseporin linnan voutikunta
• Viipurin linnan voutikunta (läänitettynä koko ajanjakson)
  • Itä-Uudenmaan voutikunta (= Porvoon voutikunta)

Lähteet

• Salminen, Tapio: Suomen linnojen ja voutikuntien hallinto vuosina 1412–1448. Tutkimus Suomen linnojen suhteesta keskushallintoon vanhemmalla unioniajalla. (Suomen historian pro gradu -tutkielma) Tampere: Tampereen yliopiston historiatieteen laitos, 1993. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 24.01.2024.