Walter Womacka

Walter Womacka

Walter Womacka (22. joulukuuta 1925 Horni Jiretin, Obergeorgenthal, nykyisessä Tšekin tasavallassa – 18. syyskuuta 2010) oli saksalainen kuvataiteilija. Hän oli Saksan demokraattisen tasavallan (DDR) johtajien suosiossa, ja Saksojen yhdistyttyä monia hänen teoksiaan väheksyttiin ja purettiin sekä siirrettiin toisiin paikkoihin niiden poliittisen sisällön takia. Muutamien töiden arvo on ymmärretty, ja vuonna 2003 hänen suurikokoinen teoksensa Berliinin Opettajien talon (Haus des Lehrers) ulkoseinässä kunnostettiin.

Elämäkerta

Womacka kävi Teplicessä sijainnutta valtion keramiikkakoulua vuosina 1940–1943, kunnes joutui Saksan armeijaan ja toiseen maailmansotaan. Sodassa Womacka haavoittui ja joutui sotavangiksi. Vapauduttuaan sotavankeudesta vuonna 1945 hän työskenteli maatyöläisenä. Sota-ajan kokemukset tekivät hänestä vannoutuneen sosialistin. Taideopintoja piti jatkaa sodan jälkeen Saksassa, sillä hänen kotiseutunsa Sudeettimaa oli liitetty Tšekkoslovakiaan ja saksalaisperäinen väestö oli karkotettu.

Womacka opiskeli taidetta useissa eri oppilaitoksissa. Ensiksi vuonna 1946 hän opiskeli käsitöitä Braunschweigissa ja siirtyi vuonna 1948 Weimariin Hochschule für Baukunst und Bildende Künsteen. Weimarin opintojen päätyttyä hän jatkoi opintojaan Dresdenissä vuosina 1951–1952 opettajinaan Fritz Dähn ja Rudolf Bergander.

Walter Womackan kivimosaiikkityö Berliinissä, Haus des Lehrersin ulkoseinällä, vuodelta 1964 (Opettajien talo). Teoksen nimi on Unser Leben (suomeksi Elämämme).

Womackan ura lähti melko nopeasti nousuun, sillä vuonna 1956 hän valmisti suuren mosaiikkityön Eisenhüttenstadtiin ja kolmen vuoden kuluttua hän sai DDR:n valtion taidepalkinnon. Womacka palkittiin vuonna 1963 Johannes R. Becher -mitalilla, ja vuonna 1969 hänestä tuli DDR:n taideakatemian jäsen. Vuonna 1970 otettiin käyttöön Womackan Berliinin Alexanderplatzille suunnittelema kookas, kuusimetrinen, kuparista, lasista ja keramiikasta valmistettu suihkulähde nimeltä Brunnen der Völkerfreundschaft (suomeksi Kansojen ystävyyden lähde). Hän sai myös harvinaislaatuisen tilaisuuden pitää näyttelyn Länsi-Saksan pääkaupungissa Bonnissa. Kun Womacka täytti 60 vuotta, hän sai taiteellisista ansioistaan DDR:n ensimmäisen luokan kansallispalkinnon. Womacka oli DDR:ää hallinneen sosialistisen yhtenäisyyspuolueen (SED) jäsen.

Womacka vietti eläkepäiviään Berliinissä. Vuonna 2002 hänen teoksiaan on ollut näytteillä Taipeissa Taiwanissa.

Womackan tunnettuja teoksia ovat edellä mainittu Alexanderplatzin Haus des Lehrersin ulkoseinässä oleva suuri maalaus ja nyttemmin puretussa Tasavallan palatsissa (Palast der Republik) sijainnut maalaus Kun kommunistit uneksivat... (Wenn Kommunisten Träumen...) vuodelta 1975. Laajimmalle on levinnyt Womackan teos Rannalla (Am Strand). Maalauksesta tehtiin DDR:ssä postimerkki, josta otettiin 12 miljoonan kappaleen painos.

Kirjallisuutta

Lähteet

  1. 1 2 3 4 walterwomacka tuda.xyz. Viitattu 21.5.2026.
  2. ↑ Iconic East German state artist Walter Womacka dies 19.9.2010. dw-world.de. Viitattu 22.9.2010. (englanniksi)
  3. 1 2 lieblingskuenstler-der-sed ddr-museum.de. Viitattu 21.5.2026.
  4. 1 2 Hoyer, Katja: Muurin takana. Itä-Saksan historia 1949-1990, s. 286-287. Atena, 2023. ISBN 978-951-1-42479-6

Aiheesta muualla