| Who Made Who AC/DC | ||
|---|---|---|
| Soundtrack-albumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1976 – joulukuu 1985 | |
| Julkaistu | 20. toukokuuta 1986 | |
| Formaatti | LP, MC, CD, digitaalinen | |
| Tuottaja(t) | George Young, Harry Vanda, Robert John ”Mutt” Lange, Angus Young, Malcolm Young | |
| Tyylilaji | hard rock | |
| Kesto | 37.50 | |
| Levy-yhtiö | Albert, Atlantic | |
| Muut kannet | ||
Albumin takakansi. | ||
| Listasijoitukset | ||
|
Australia (Kent Music Report): 4. | ||
| AC/DC:n muut julkaisut | ||
| Fly on the Wall 1985 |
Who Made Who 1986 |
Blow Up Your Video 1988 |
| Singlet albumilta Who Made Who | ||
| 1. ”Who Made Who” Julkaistu: toukokuu 1986 | ||
| 2. ”You Shook Me All Night Long” Julkaistu: elokuu 1986 | ||
Who Made Who on australialaisen AC/DC-yhtyeen toukokuussa 1986 julkaistu albumi. Se on ääniraita Stephen Kingin elokuvaan Maximum Overdrive.
Levy koostuu pääosin aiemmin julkaistusta materiaalista, ja lisäksi yhtye levytti sitä varten kolme uutta kappaletta: ”Who Made Who” sekä instrumentaalit ”D.T.” ja ”Chase the Ace”. Uusissa kappaleissa AC/DC:n tuottajiksi palasivat George Young ja Harry Vanda, jotka olivat tuottaneet yhtyettä viimeksi 1978. Uutta ja vanhaa yhdistelevä rakenne oli Stephen Kingin idea, ja hän myös valitsi sen vanhat kappaleet: ”You Shook Me All Night Long”, ”Sink the Pink”, ”Ride On”, ”Hells Bells”, ”Shake Your Foundations” ja ”For Those About to Rock (We Salute You)”.
Parin heikommin menestyneen albumin jälkeen Who Made Who elvytti AC/DC:n uran. Se saavutti suosiota etenkin Yhdysvalloissa, missä sitä myytiin vuoden 1986 aikana miljoona kappaletta ja siitä myönnettiin AC/DC:n ensimmäinen platinalevy viiteen vuoteen. Nimikappale ”Who Made Who” oli AC/DC:n menestynein single vuosiin, ja siitä tehty video esitteli yhtyeen uuden sukupolven rock- ja metallifaneille.
Tammikuussa 1986 ilmoitettiin, että AC/DC:n tarkoituksena on levyttää ääniraita Stephen Kingin ensimmäiseen elokuvaohjaukseen Maximum Overdrive, joka perustui Kingin novelliin ”Rekat” kokoelmasta Yön äänet. King oli kaavaillut AC/DC:tä elokuvansa soundtrackille heti siitä lähtien, kun hänelle oli myönnetty lupa sen tekemiseen.
»Stephen King oli suuri AC/DC-fani. Mutta Atlantic (AC/DC:n levy-yhtiö) yritti myydä hänelle joitain muita heidän esiintyjiään. Niin kuin: ’Voi, AC/DC ei tee tuollaista.’ Mutta joku tiesi minut ja soitti, ja minä juttelin poikien kanssa. Niinpä menimme tapaamaan Stepheniä.»
(Stewart Young, AC/DC:n manageri)
Soundtrackin levyttäminen oli vastoin AC/DC:n jäsenten käsitystä, sillä yhtye ajatteli, että rock and roll ja B-elokuvat eivät sovi yhteen. Yhtye oli myös ajatellut olevan väärin myydä faneille kokoelmatyyppistä levyä, jonka kappaleita heillä on jo ennestään. Musiikin tekeminen Kingin elokuvaan tuntui AC/DC:stä kuitenkin oikealta, ja myönteiseen päätökseen vaikutti myös Kingin ihailu yhtyettä kohtaan. Hän oli esimerkiksi lainannut katkelmia kappaleesta ”Dirty Deeds Done Dirt Cheap” novellikokoelmassaan Jälkeen keskiyön & Ennen aamunkoittoa (1985).
Maximum Overdrive epäonnistui kaupallisesti ja nettosi vain seitsemän ja puoli miljoonaa dollaria. Myös AC/DC pettyi lopulliseen elokuvaan, joka oli vielä suunnitteluvaiheessa vaikuttanut lupaavalta. Yhtye päätti, ettei se enää tekisi ääniraitatöitä.

Albumilla on kolme uutta kappaletta, ”Who Made Who”, ”D.T.” ja ”Chase the Ace”. AC/DC äänitti ne joulukuussa 1985 Compass Point -studioilla Bahamalla. Tuottajina toimivat George Young ja Harry Vanda, jotka olivat tuottaneet AC/DC:n levyjä viimeksi vuonna 1978. Young ja Vanda muokkasivat kitaroiden sointia ja lisäsivät kaikua Simon Wrightin rumpuihin. Kitaristi Malcolm Young piti myöhemmin Young–Vanda-kaksikon paluuta tarpeellisena ratkaisuna. Onnistuneen lopputuloksen myötä George Young ja Harry Vanda tuottivat myös AC/DC:n vuonna 1988 ilmestyneen seuraavan albumin Blow Up Your Video.
Albumin valokuvat otti George Bodnar. Etukannessa on kuva kitaristi Angus Youngista kahden ison kivipylvään välissä, ja hänen selkänsä takaa loistaa valonheitin. Takakannessa on kuva jokaisesta yhtyeen silloisesta jäsenestä esiintymässä.
Avauskappale ”Who Made Who” on rockia, jonka sanoituksessa valitetaan, kuinka musiikkivideot valtasivat 1980-luvun musiikin ja kuinka scifistiset koneet hallitsevat ihmisiä. Teksti on kaukana AC/DC:n perinteisistä teemoista, ja se mukailee elokuvan käsikirjoitusta, jossa koneet ottavat maailman haltuunsa. Malcolm Youngin mielestä ”Who Made Who” -kappale palautti yhtyeen asiat mallilleen. ”D.T.” ja ”Chase the Ace” ovat kitaravetoisia instrumentaaleja, joista ”Chase the Ace” on nopeatempoinen, kun taas ”D.T:ssä” on enemmän dynamiikkaa sekä kitaroiden osalta vaihtelua särön ja puhtaan saundin välillä. Ne olivat AC/DC:n ensimmäiset julkaistut instrumentaalit sitten vuonna 1976 julkaistun kappaleen ”Fling Thing”. Angus Young nauhoitti elokuvaa varten paljon muitakin kitaravoittoisia instrumentaaleja, joita ei ole koskaan julkaistu levyllä.
Kolmen uuden kappaleen lisäksi levyllä on aiemmin julkaistua materiaalia albumeilta Dirty Deeds Done Dirt Cheap (1976), Back in Black (1980), For Those About to Rock We Salute You (1981) ja Fly on the Wall (1985). Kyseiset kuusi kappaletta ovat ”Sink the Pink”, ”Ride On”, ”Hells Bells”, ”Shake Your Foundations” ja ”For Those About to Rock (We Salute You)”. Uutta ja vanhaa yhdistelevä rakenne oli Stephen Kingin idea, ja hän myös valitsi vanhat kappaleet. Harry Vanda ja George Young miksasivat kappaleen ”Shake Your Foundations” uudelleen niin, että solisti Brian Johnsonin laulu kuuluu paremmin, ja lisäksi he lyhensivät sen pituutta parilla kymmenellä sekunnilla. Albumin CD-versioissa käytettiin kuitenkin vuoteen 2000 asti kappaleen alkuperäistä miksausta. Poikkeuksen muodostivat ainoastaan australialaiset painokset. ”Ride On” on ainoa kappale yhtyeen aiemman laulajan Bon Scottin ajalta. Sen sisällyttäminen albumille vahvisti kappaleen asemaa yhtyeen tuotannossa.
Kappaleeseen ”Who Made Who” kuvattiin musiikkivideo, jossa esiintyi satoja Angus Youngiksi pukeutuneita fanikerholaisia. Videon ohjasi David Mallet, ja se kuvattiin Lontoon Brixton Academyssa. AC/DC oli suhtautunut videoihin vastahakoisesti, mutta Mallet onnistui osoittamaan heille, että ne saattaisivat sittenkin toimia. Video toi yhtyeelle jalansijaa uuden sukupolven rock- ja metallifanien keskuudessa. Mallet ohjasi myös uuden videon vanhaan kappaleeseen ”You Shook Me All Night Long”.
Who Made Who julkaistiin Yhdysvalloissa 20. toukokuuta 1986 ja Euroopassa 27. toukokuuta. Who Made Who elvytti AC/DC:n uran, ja siitä tuli yhtyeen myydyimpiä 1980-luvun alun jälkeisiä albumeja. Yhdysvalloissa albumi nousi Billboard 200 -listalla vasta sijalle 33. Se pysyi kuitenkin listalla 42 viikkoa ja myi yli miljoona kappaletta jouluun mennessä ja oli siltä osin selkeä parannus edelliseen Fly on the Wall -albumiin verrattuna. Who Made Who oli siellä myös AC/DC:n ensimmäinen platinalevy viiteen vuoteen, ja ajan myötä se on ylittänyt viisinkertaisen platinalevyn rajan. Vuonna 2003 Who Made Who oli yhtyeen uran neljänneksi myydyin albumi Yhdysvalloissa. Yhtyeen kotimaassa Australiassa listasijoitus oli neljäs, ja myös siellä albumi on myynyt viisinkertaista platinaa. Britannian albumilistalla levy nousi sijalle 11.
Australiassa albumin julkaisi Albert Productions ja maailmanlaajuisesti Atlantic Records. Levy ilmestyi alun perin vinyylilevynä, C-kasettina ja CD-levynä. Myöhemmin se on julkaistu myös digitaalisesti. Vuonna 2003 se ilmestyi CD:nä ja vinyylinä uudelleenmasteroituna. Vuonna 2024 julkaistiin värivinyylinä juhlapainos AC/DC:n 50-vuotisen uran kunniaksi.
Albumin ensimmäinen single oli toukokuussa 1986 julkaistu nimikappale ”Who Made Who”. Kriitikot kehuivat sitä, ja siitä tuli AC/DC:n suosituin single vuosiin. Lisäksi vanhasta kappaleesta ”You Shook Me All Night Long” tehtiin elokuussa uusi singlejulkaisu.
Atlantic julkaisi marraskuussa 1986 Who Made Who -nimisen VHS-kasetin, jolla on videoita vuosilta 1980–1986. Siitä tuli AC/DC:n ensimmäinen kultaa Yhdysvalloissa myynyt video.
| Kriitikoiden vastaanotto | |
|---|---|
| Arvostelupisteet | |
| Julkaisu | Pisteet |
| Allmusic | |
| The Rolling Stone Album Guide | |
| Soundi | |
| Uncut Ultimate Music Guide | |
| The Village Voice | B |
Robert Christgau arvioi albumia tuoreeltaan yhdysvaltalaisessa The Village Voice -lehdessä. Hän kiinnitti huomiota seksuaalisten kielikuvien vähäisyyteen ja uskoi kappaleen ”Hells Bells” antavan uskovaisille sätkyn. Christgaun ainoa huomautus liittyi yhtyeen ”ainoan suuren taideteoksen” eli kappaleen ”You Shook Me All Night Long” sijoittamiseen kappalejärjestyksessä, mutta hän sanoi levyn olevan silti heidän edustavin kokoelmansa. Christgaun arvosana levylle on B. Laajalevikkeisistä yhdysvaltalaislehdistä People valitsi vuoden albumiksi Who Made Whon ja Circus vuoden paluuksi AC/DC:n.
Allmusic-sivuston myöhemmässä arvostelussa Stephen Thomas Erlewine kirjoitti, että vaikka Who Made Who on paperilla pelkkä halvan elokuvan halpa soundtrack, se on todellisuudessa muutakin. Hänen mielestään se toimii upeana katsauksena yhtyeen menneisyyteen kokoamalla yhteen klassikoita sekä aliarvostettuja kappaleita muuten keskinkertaisilta albumeilta. Who Made Who ei ole täydellinen retrospektiivi, koska siltä puuttuvat esimerkiksi ”Back in Black”, ”Highway to Hell” ja ”Dirty Deeds Done Dirt Cheap”, mutta sillä oleva materiaali on mahtavaa. Erlewinen arvosana albumille on kolme tähteä viidestä mahdollisesta. The Rolling Stone Album Guide -teoksen mukaan Who Made Who toimii tehokkaana johdatuksena yhtyeeseen, ja arvosana on neljä tähteä. Samaan arvosanaan päätyy Uncut Ultimate Music Guide -lehdessä Peter Watts, jonka mielestä albumi on kunnollista työtä. Watts nostaa esiin kappaleen ”Ride On”, jota hän pitää poikkeuksellisena valintana, mutta sanoo sen toimivan erinomaisesti tunnetumpien laulujen rinnalla. Soundi-lehdessä vuonna 2003 Asko Alanen kritisoi albumia keinotekoiseksi, ja levy on ”nimihittiä lukuun ottamatta yhtä lepsu rykäisy kuin elokuvakin”. Hän antoi albumin arvosanaksi kaksi tähteä.
Albumin tiimoilta järjestettiin Who Made Who -kiertue, joka käsitti 43 konserttia Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Kiertue käynnistyi 31. heinäkuuta 1986 New Orleansista ja päättyi 19. syyskuuta Uniondaleen. Albumin suosio Pohjois-Amerikassa lisäsi konserttien lippujen kysyntää, ja kiertue myytiin loppuun.
A-puoli
B-puoli
| ”Who Made Who” (toukokuu 1986) |
Single julkaistiin tavanomaisen seitsemäntuumaisen vinyyliversion lisäksi myös 12-tuumaisena versiona, jossa ”Who Made Who” -kappaleesta oli ”Special Collectors Mix” -versio. |
| ”You Shook Me All Night Long” (elokuu 1986) |
|
Vuonna 1986 albumista julkaistiin videoversio, joka sisälsi kappaleet:
| Valtio ja lista | Korkein sijoitus |
|---|---|
| Australia (Kent Music Report) | 4. |
| Britannia (Britannian albumilista) | 11. |
| Itävalta (Ö3 Austria) | 28. |
| Ranska (SNEP) | 30. |
| Ruotsi (Sverigetopplistan) | 21. |
| Saksa (Offizielle Top 100) | 24. |
| Suomi (Mitä Suomi soittaa) | 10. |
| Sveitsi (Schweizer Hitparade) | 21. |
| Uusi-Seelanti (RMNZ) | 24. |
| Yhdysvallat (Billboard 200) | 33. |
| Valtio | Sertifikaatti |
|---|---|
| Australia (ARIA) | 5x platinalevy |
| Britannia (BPI) | kultalevy |
| Saksa (BVMI) | platinalevy |
| Sveitsi (IFPI Switzerland) | kultalevy |
| Uusi-Seelanti (RMNZ) | kultalevy |
| Yhdysvallat (RIAA) | 5x platinalevy |