
Wi-Fi on IEEE 802.11 -standardeihin perustuvaa langattoman lähiverkon (WLAN) tekniikkaa. Wi-Fi on myös Wi-Fi Alliance -järjestön tavaramerkki, jota käytetään muun muassa yhteensopivuustestattujen laitteiden yhteydessä. Wi-Fi-yhteyttä käytetään esimerkiksi tietokoneiden, puhelimien ja muiden laitteiden yhdistämiseen lähiverkkoon ja internetiin.
Wi-Fi toimii tavallisesti 2,4 ja 5 GHz:n taajuusalueilla. Wi-Fi 6E ja Wi-Fi 7 voivat käyttää myös 6 GHz:n taajuusaluetta, mutta sen sallittu laajuus vaihtelee alueittain. Euroopan unionissa langattomille lähiverkoille on yhdenmukaistettu 5 945–6 425 MHz:n taajuusalue.
Wi-Fi Alliancen sukupolvinimet Wi-Fi 4, Wi-Fi 5, Wi-Fi 6 ja Wi-Fi 7 vastaavat pääosin standardeja 802.11n, 802.11ac, 802.11ax ja 802.11be. Wi-Fi 6E tarkoittaa Wi-Fi 6 -tekniikan käyttöä myös 6 GHz:n taajuusalueella.
IEEE 802.11 -standardin lisäksi on myös ETSIn standardoima HiperLAN, mutta HiperLAN-standardin versiot eivät ole kuitenkaan yleistyneet.
Radioastronomi John O'Sullivan kehitti ratkaisevat osat Wi-fi-teknologiaa radioastronomian tutkimuksen sivutuotteena.
Langaton LAN-laitteisto maksoi alun perin niin paljon, että sitä käytettiin vain vaihtoehtona kaapeliverkolle paikoissa, joissa kaapelointi oli vaikeaa tai mahdotonta. Varhainen kehitystyö sisälsi toimialakohtaisia ratkaisuja ja patentoituja protokollia, mutta 1990-luvun lopulla ne korvattiin teknisillä standardeilla, pääasiassa IEEE 802.11:n eri versioilla (Wi-Fi-tuotenimeä käyttävissä tuotteissa).
Vuonna 2009 julkaistu 802.11n (Wi-Fi 4) mahdollisti langattomissa lähiverkoissa enintään 600 Mbit/s:n radiolinkkinopeuden ja toi usean antennin hyödyntämiseen perustuvan MIMO-tekniikan laajempaan käyttöön. Se tukee sekä 2,4 että 5 GHz:n taajuusaluetta. Myöhemmät Wi-Fi-sukupolvet ovat lisänneet muun muassa verkkojen kapasiteettia, sallittuja kanavaleveyksiä ja samanaikaisen tiedonsiirron mahdollisuuksia.
Suomessa jotkut kaupungit, kunnat ja yliopistot kehittivät omia WLAN-verkkoja keskustoihinsa yleisen tietoliikenneinfrastruktuurin kehittämiseksi julkisena palveluna. WLAN saattoi olla HSDPA:n veroinen nopeudessa ja joissain kaupungeissa, kuten Lahdessa ja Oulussa sen sai käyttöönsä maksutta ja rekisteröitymättä.
Wi-Fi on Wi-Fi Alliancen tavaramerkki, jota jäsenet käyttävät määritellyn laatutason symbolina. Wi-Fi Zone -logolla merkityssä paikassa on tarjolla langaton lähiverkko, johon voi liittyä Wi-Fi-yhteensopivalla päätelaitteella. Wi-Fi Alliance kiistää tavaramerkin olevan lyhenne sanoista ”Wireless Fidelity”, vaikka järjestö käytti alkuvaiheessa logon yhteydessä slogania ”The Standard For Wireless Fidelity”. Eräs perustelu Wi-Fi-tavaramerkin käyttöönotolle oli samankaltaisuus menestyneen Hi-Fi-tavaramerkin (High Fidelity) kanssa.
IEEE 802.11 on IEEE:n laatima langattomien lähiverkkojen standardiperhe. Alkuperäinen standardi julkaistiin vuonna 1997. Sen jälkeen 802.11b ja 802.11a (1999) sekä 802.11g (2003) lisäsivät radiolinkin tiedonsiirtonopeutta ja käyttömahdollisuuksia. Standardi 802.11n (Wi-Fi 4) toi muun muassa MIMO-tekniikan, ja 802.11ac (Wi-Fi 5) kasvatti tiedonsiirtokapasiteettia 5 GHz:n taajuusalueella.
802.11ax (Wi-Fi 6) kehitettiin parantamaan verkon kapasiteettia ja toimintaa etenkin silloin, kun samaan tukiasemaan on yhteydessä useita laitteita. Siinä hyödynnetään muun muassa OFDMA-tekniikkaa. Standardin 802.11ax-2021 hyväksyntä tapahtui helmikuussa 2021, vaikka Wi-Fi 6 -sertifiointi oli alkanut jo vuonna 2019.
Wi-Fi 7 perustuu 802.11be-standardiin. Sen ominaisuuksia ovat muun muassa enintään 320 MHz:n kanavaleveys, 4096-QAM-modulaatio ja usean radiolinkin käyttö (Multi-Link Operation, MLO). Wi-Fi 7 -laitteiden sertifiointi käynnistyi tammikuussa 2024. IEEE hyväksyi 802.11be-2024-standardin syyskuussa 2024 ja julkaisi sen heinäkuussa 2025.
Seuraavaksi Wi-Fi-sukupolveksi kutsuttavan Wi-Fi 8:n taustalla kehitetään IEEE 802.11bn -standardia. Marraskuussa 2026 standardi on vielä luonnosvaiheessa, ja sen tavoitteena on etenkin yhteyksien luotettavuuden sekä viiveen ja pakettihävikin parantaminen. IEEE:n tavoiteaikataulussa standardin hyväksyntä ajoittuu vuoteen 2028.
Wi-Fi-sukupolvet ja niiden taustalla olevat IEEE 802.11 -standardit on koottu seuraavaan taulukkoon. Ilmoitetut nopeudet ovat radiolinkin teoreettisia enimmäisnopeuksia, eivät yksittäisen käyttäjän tavallisesti saavuttamia tiedonsiirtonopeuksia. Niihin vaikuttavat muun muassa kanavaleveys, antennien määrä ja laitteiden tukemat ominaisuudet.
| Sukupolvi tai tekniikka | IEEE-standardi | Hyväksymisvuosi | Taajuusalueet | Teoreettinen enimmäisnopeus |
|---|---|---|---|---|
| Alkuperäinen WLAN | 802.11 | 1997 | 2,4 GHz | 2 Mbit/s |
| 802.11b | 802.11b | 1999 | 2,4 GHz | 11 Mbit/s |
| 802.11a | 802.11a | 1999 | 5 GHz | 54 Mbit/s |
| 802.11g | 802.11g | 2003 | 2,4 GHz | 54 Mbit/s |
| Wi-Fi 4 | 802.11n | 2009 | 2,4 ja 5 GHz | 600 Mbit/s |
| Wi-Fi 5 | 802.11ac | 2013 | 5 GHz | noin 6,9 Gbit/s |
| Wi-Fi 6 ja Wi-Fi 6E | 802.11ax | 2021 | 2,4 ja 5 GHz; 6E myös 6 GHz | noin 9,6 Gbit/s |
| Wi-Fi 7 | 802.11be | 2024 | 2,4, 5 ja 6 GHz | noin 46 Gbit/s |
| Wi-Fi 8 (kehitteillä) | 802.11bn | tavoitteena 2028 | ei vielä lopullisesti vahvistettu | ei vielä vahvistettu |
Wi-Fi Alliance otti sukupolvinimitykset käyttöön vuonna 2018. Sen viralliset numerolliset nimitykset alkavat Wi-Fi 4:stä; varhaisemmista 802.11-standardeista käytetään siksi taulukossa niiden standarditunnuksia. Wi-Fi 6E ei ole erillinen IEEE 802.11 -standardi vaan Wi-Fi 6:n 6 GHz:n käyttöä tarkoittava nimitys. Wi-Fi 7:n 802.11be-standardi hyväksyttiin vuonna 2024 mutta julkaistiin vuonna 2025; Wi-Fi 8:n aikataulu on vielä arvio.
Langattoman lähiverkon tietoturvaan vaikuttavat verkon tunnistautumis- ja salausmenetelmät sekä päätelaitteiden ja verkkopalveluiden suojaus. Varhainen WEP-salaus on osoittautunut turvattomaksi. Sitä seuranneet WPA ja WPA2 ovat parantaneet langattomien yhteyksien suojausta. Vuonna 2018 esitelty WPA3 toi uusia tunnistautumis- ja salausominaisuuksia. WPA3-Personal käyttää SAE-avaimenvaihtomenetelmää, joka suojaa aiempaa paremmin salasanan arvaukseen perustuvilta hyökkäyksiltä.
Avoimessa Wi-Fi-verkossa langaton liikenne voi olla salaamatonta. HTTPS-yhteyksissä käytetty TLS salaa tiedonsiirron päätelaitteen ja verkkopalvelun välillä, mutta se ei sellaisenaan tee avoimesta langattomasta verkosta täysin turvallista. Esimerkiksi salaamattoman liikenteen tarkkailu ja väärennetyt tukiasemat voivat edelleen aiheuttaa riskejä. Myös VPN-yhteyttä voidaan käyttää verkkoliikenteen suojaamiseen, mutta sen tarjoama suoja riippuu toteutuksesta.
Wi-Fi Enhanced Open on avoimille verkoille tarkoitettu ratkaisu, joka perustuu Opportunistic Wireless Encryption (OWE) -menetelmään. Se salaa laitteen ja tukiaseman välisen liikenteen ilman yhteistä salasanaa, mutta ei todenna tukiaseman henkilöllisyyttä. Menetelmä vähentää passiivisen salakuuntelun mahdollisuutta, mutta ei korvaa verkkopalveluiden omaa salausta.
Wifi-reitittimen energiankulutus riippuu sen tehosta. Kyseisten laitteiden energiankulutus vaihteli vuonna 2018 välillä 2-20 wattia keskikulutuksen ollessa 6 wattia.