| William Huggins | |
|---|---|
 John Collierin maalaama muotokuva William Hugginsista. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 7. helmikuuta 1824 Lontoo, Britannia |
| Kuollut | 12. toukokuuta 1910 (86 vuotta) Lontoo, Britannia |
| Kansalaisuus | Britannia |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | tähtitiede, spektroskopia |
William Huggins (7. helmikuuta, 1824 Lontoo, Britannia – 12. toukokuuta, 1910 Lontoo, Britannia) oli englantilainen tähtitieteilijä. Hän teki uraauurtavaa työtä astronomisen spektroskopian alalla vaimonsa kanssa.
Huggins rakennutti oman observatorion Lontoon Tulse Hilliin vuonna 1856. Vuonna 1859 hän alkoi soveltaa tähtitieteessä Robert Bunsenin ja Gustav Kirchhoffin kehittämää spektroskopiaa. Hän julkaisi vuonna 1863 ensimmäiset spektroskooppiset havaintonsa, jotka todistivat, että tähdet sisältävät samoja alkuaineita kuin Aurinko ja Maa. Vuonna 1864 erilaisista kaasusumuista tekemiensä spektroskooppisien havaintojen perusteella hän pystyi osoittamaan, että ne koostuivat pelkästään hehkuvista kaasuista eivätkä tähtien joukoista. Hän sai myös pian tämän jälkeen tutkituksi komeettojen spetrejä ja löysi niistä hiilivetyjä.
Tärkeimmän keksintönsä hän kuitenkin teki vuonna 1868, kun hän ensimmäisenä määritti spektriviivoissa esiintyvän punasiirtymän avulla maasta poispäin liikkuvan tähden nopeuden.
Vuoden 1875 jälkeen Huggins teki töitä pääasiassa Margaret Hugginsin kanssa. Vuonna 1897 William Huggins lyötiin ritariksi.
