Tiibetin autonominen alue

Tiibetin autonominen alue
西藏自治区
Xīzàng Zìzhìqū
བོད་རང་སྐྱོང་ལྗོངས།
Bod-rang-skyong-ljongs
Tiibetin autonomisen alueen (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Tiibetin autonomisen alueen (punaisella) sijainti Kiinan kartalla.
Valtio  Kiina
Prefektuuritaso 7 yksikköä
Piirikuntataso 74 yksikköä
Hallinto
 – hallinnon tyyppi autonominen alue
 – hallinnollinen keskus Lhasa
Pinta-ala  () 1 221 600 km² (2.)
Väkiluku (2010) 3 002 166 (32.)
 – väestötiheys 2,5 as./km²
Kielet tiibet, mandariinikiina
BKT (2013) 80,8 mrd. CNY
(eli 0,1 % Kiinan BKT:stä)
 – asukasta kohti 26 068 CNY, noin 3 123 EUR (62 % Kiinan keskiarvosta)
HDI (2010 ) 0,569 (Kiinan alhaisin aluearvo)
Symbolit
 – Kansallinen kirjaintunnus XZ
Lyhenteet
 – ISO 3166 CN-54
www.xizang.gov.cn

Tiibetin autonominen alue (tiibetiksi བོད་རང་སྐྱོང་ལྗོངས་, Bod-rang-skyong-ljongs; kiinaksi yksinkertaistetut merkit: 西藏自治区; perinteiset merkit: 西藏自治區; Pinyin: Xīzàng Zìzhìqū), on Kiinan kansantasavallan autonominen alue Tiibetissä. Sen kiinalainen lyhennenimi on Zang.

Kiinan kansan vapautusarmeija miehitti alueen 1950-luvun alussa ja se tuli Kiinan kansantasavallan autonomiseksi alueeksi vuonna 1965.

Nimen etymologia

Tiibetin omakielisessä aluenimessä (Bod Jong) sana bod merkitsee ’tiibetiläistä’ ja sana jong ’aluetta’. Bod on sukua sanskriitinkieliselle Bhota-sanalle, jonka etymologiaa ei tunneta.

Alueen kiinankielinen nimi koostuu kahdesta ideogrammista: xī ’länsi’ ja zàng ’aarre’, joten sananmukaisesti käännettynä nimi olisi ’läntinen aarre’. Oikeampaa on kuitenkin tulkita merkitykseksi ’läntinen pyhä maa’, sillä kiinan kielen zàng jäljittelee ääntämyksellisesti vanhaa tiibetinkielistä ’puhdasta, pyhää’ tarkoittavaa nimeä.

Nimen Tiibet alkuperää ei tunneta. Se arvellaan lainatun eurooppalaisiin kieliin arabeilta, jotka tunsivat sen jo 800-luvulla jaa. Alue esiintyy nimellä Tebet Marco Polon matkakertomuksissa.

Historia

Liittäminen Kiinaan

Kansan vapautusarmeija marssi Tiibetiin 1950 ja aloitti täten Kiinan–Tiibetin sodan. Vähäisen vastarinnan jälkeen Tiibetin oli taivuttava kiinalaisten teknisesti ylivoimaisen armeijan edessä. Dalai-laman ja Panchen-laman edustajat solmivat Pekingin painostuksen alaisina sopimuksen kiinalais-tiibetiläisestä ”yhteishallinnosta” kiinalaisten kanssa. Kiinan ote Tiibetistä kuitenkin kiristyi 1950-luvun loppupuolella, ja samalla tiibetiläisten vastarintaliike vahvistui. Tilanne kärjistyi alkuvuodesta 1959. Suurimmissa kaupungeissa armeija kukisti kapinan verisesti, ja dalai-lama pakeni Intiaan. Panchen-lama jäi nukkehallitsija-johtokuvaksi Lhasaan. Harvaan asutuilla seuduilla vastarinta jatkui pitkään tämän jälkeenkin.

Tiibetistä tehtiin autonominen alue vuonna 1965. Buddhalainen koulutusjärjestelmä korvattiin maallisella. Karja ja omaisuus kollektivisoitiin kansalta ”yhteisen hyvän” vuoksi, ja kansa valjastettiin emämaan tuotantorattaisiin. Kulttuurivallankumouksen aikana Tiibetissä hävitettiin paljon perinteistä kulttuuria, erityisesti buddhalaisuus tuomittiin täysin ja buddhalaista taidetta ja esineistöä tuhottiin. Suuri osa luostareista tuhottiin ja munkkiyhteisöjä hajotettiin mielivaltaisilla vangitsemisilla ja teloituksilla. Dalai Laman kuvan hallussapidosta joutuu tänäkin päivänä vankilaan ennalta määräämättömäksi ajaksi.

Kiinan uudistuspolitiikan myötä vuonna 1979 osa uskonnollisista vapauksista palautettiin ja hallintoa liberalisoitiin, mutta Kiinan hallintaa alueesta ei voi kiistää. Kiina on nujertanut Tiibetin itsenäisyyttä tai suurempia vapauksia vaativat kansanliikkeet.

Hallinnollinen jako

Tiibetin autonomisen alueen hallinnollinen jako prefektuuritasolla.

Tiibetin autonominen alue jakautuu kuuteen prefektuuritason kaupunkiin ja yhteen prefektuuriin. Nämä jakautuvat edelleen kuuteen kaupunkipiiriin ja 68 piirikuntaan. Kuntatasolla Tiibetissä on 691 kuntaa. Tiibetin prefektuuritason yksiköt ovat:

Prefektuurit (1)
Prefektuuritason kaupungit (6)

Väestö

Tiibetin etniset ryhmät vuosien 2000 ja 2010 väestönlaskennoissa.
Etninen ryhmä20002010
Tiibetiläiset2 427 1682 716 388
Han-kiinalaiset158 570245 263
Hui-kiinalaiset9 03112 630
Monbat8 4819 663
Lhobat2 6913 489
Naxit1 2231 133

Tiibetin asukasluku oli vuoden 2010 väestönlaskennassa 3,002 miljoonaa eli 0,22 prosenttia Kiinan väestöstä (ilman Hongkongia ja Macaota). Lukujen perusteella maakunta oli Kiinan 32. väkirikkain maakuntatason hallintoalue, tai toisin sanottuna väestöltään toiseksi pienin (jäljessään vain pienikokoinen Macaon erityishallintoalue). Vuoden 2013 lopun väestöarvio oli 3,120 miljoonaa ja arvio väestötiheydestä 2,6 henkeä neliökilometrillä.

Tiibetin autonomisen alueen väestötiheys on Kiinan alhaisin, mikä johtuu pääosin hankalakulkuisesta, vuoristoisesta maastosta.

Tiibetin autonominen alue on määritelty tiibetiläiselle, joita väestöstä on valtaosa, mutta han-kiinalaisia on muuttanut alueelle huomattavia määriä viime vuosikymmenten aikana. Han-asutus keskittyy lähinnä Lhasaan ja muihin suuriin kaupunkeihin. Alueella elää myös muita kansoja, esimerkiksi lhobia, menboja ja hui-kiinalaisia.

Talous

Jakki on yhä tärkein apuväline peltotöissä Tiibetissä.

Tiibetin autonomisen alueen vallitseva elinkeino on maanviljely omiin tarpeisiin. Maanviljelyä voidaan harjoittaa vain jokilaaksoissa, minkä vuoksi maatalouden painopiste on karjataloudessa. Tärkeimmät kotieläimet ovat jakki, lammas, vuohi ja hevonen.

Etelä-Tiibetissä on ollut laajoja ja monipuolisia metsiä. Tiibetin autonominen alue onkin Kiinan suurin puutavaran lähde. Virallisten tilastojen mukaan Kiina oli hyödyntänyt Tiibetin metsiä vuoteen 1985 mennessä 54 miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta.lähde? Laajoja alueita on hakattu paljaiksi, mikä on johtanut tulviin ja eroosioon. Pakolaishallitus on vaatinut Kiinaa lopettamaan metsän uudistumisen kannalta tuhoisat hakkuut välittömästi.

Alueella on runsaat mineraalivarat. Lhasassa toimii pienimuotoista kevyttä teollisuutta.

Väestöltään Kiinan pienimpiin kuuluva Tiibet tuotti vuonna 2013 vain 0,1 prosentin osuuden maan bruttokansantuotteesta (BKT). Rahassa mitattuna osuus oli 80,8 mrd. Kiinan yuania CNY eli vuoden 2013 viimeisen päivän vaihtokurssein 9,7 mrd euroa. Kutakin asukasta kohden kansantuotetta kertyi maan neljänneksi vähiten eli 26 068 CNY tai noin 3 123 EUR, 62 % maan keskiarvotasosta. Alempi per capita BKT-kertymä oli vain Guizhoussa, Gansussa ja Yunnanissa.

Liikenne

Juna Tiibetin radalla.

Qinghain ja Tiibetin autonomisen alueen välille avattiin lokakuussa 2005 rautatie. Se lisää tavaraliikennettä huomattavasti: rahdin odotettiin kasvavan 2.8 miljoonaan tonniin vuodessa vuoteen 2010 mennessä. Rautatieyhteys lisää myös turismia. Kriitikot pelkäävät rautatien lisäävän kiinalaisten asettumista alueelle, luonnonvarojen riistoa kiinalaisten hyväksi ja Kiinan sotilaallisen läsnäolon voimistumista alueella.

Ennen rautatietä alueen tärkein maayhteys ulkomaailmaan oli Qinghain maakuntaan johtanut maantie, joka valmistui 1950-luvulla. Neljä muuta maantietä yhdistävät alueen Nepaliin, Yunnaniin, Qinghaihin ja Sinkiangiin. Ennen näitä maanteitä Tiibetiin pääsi vain ratsupolkuja pitkin.

Tiibetin autonomisella alueella on viisi lentoasemaa: pääkaupunki Lhasassa, Nyingchissä, Qamdossa, Xigazêssa ja Ngarin prefektuurissa. Kuudes lentoasema Nagqu Dagringin lentoasema on myös rakenteilla. Se rakennetaan 4 436 metrin korkeuteen meren pinnan yläpuolelle, joten siitä tulee korkeimmalla paikalla sijaitseva lentoasema maailmassa.

Turismi

Potalan palatsi.

Tiibetin autonominen alue oli pitkään suljettuna turismilta. 1970-luvun lopulla Lhasaan päästettiin tarkasti valvottuja turistiryhmiä, jotka majoitettiin länsimaiseen hotelliin kaupungin ulkopuolelle. Vuoden 1984 lopulta yksittäiset turistit saattoivat saada erikoisluvan alueella vierailua varten. Parin vuoden kuluttua kiinalaiset tulivat toisiin aatoksiin, ja yksittäisten matkailijoiden pääsy alueelle estettiin jälleen. Säännöt ovat sen jälkeen vaihdelleet. Kiinan keskushallinnon mielestä Tiibetin vastarintaliike on saanut liikaa yhteyksiä ulkomaille itsenäisten matkailijoiden kautta, ja välillä alue on ollut suljettuna ja välillä avoinna turisteille.

Vuonna 2006 avattu Peking-Lhasa rautatie on lisännyt turismia, ja jopa pakolaishallitus suosittelee sinne matkustamista. Yli 4000 km pitkä junamatka kestää kaksi päivää. Kun juna ei ole lentokoneen tavoin paineistettu, tarjotaan siellä lisähappea, koska rata nousee yli 5000 metrin korkeuteen.

Nähtävyyksiä

Lähteet

  1. 1 2 3 2016年西藏自治区行政区划 (Muutokset hallinnollisesta jaosta Tiibetin autonomisella alueella vuonna 2016) xzqh.org. Viitattu 29.4.2016. (kiinaksi)
  2. 1 2 China: Xizang (Tibet Autonomous Region) citypopulation.de. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  3. 1 2 National Bureau of Statistics of China: Communiqué of the National Bureau of Statistics of People's Republic of China on Major Figures of the 2010 Population Census[1] (No. 1) (Kiinan 6. kansallisen väestönlaskennan (2010) alustavia tuloksia) 29.4.2011. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  4. ↑ Tibet's population tops 3 million; 90% are Tibetans 4.5.2011. http://news.xinhuanet.com. Viitattu 13.9.2011.
  5. 1 2 3-14 Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013, vuoden 2013 arvo) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  6. 1 2 3-15 Per Capita Gross Regional Product and Indices (Kiinan eri maakuntien alueellinen BKT vuosina 2009–2013 per capita, vuoden 2013 arvo.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  7. 1 2 3 Euro exchange rates CNY. Chinese yuan renminbi (CNY) (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 1 CNY=0,1198 EUR) Kurssimuunnos euroiksi käyttäen vuoden lopun kurssia 31.12.2013. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  8. ↑ 3-1 Gross Domestic product (Sarakkeiden Gross National Income ja Per Capita GDP (yuan) arvot vuodelle 2013. Huomautus. Statistical Yearbook 2014 -teoksen taulukkojen välillä vaikuttaisi olevan keskinäistä ristiriitaa. Tämän taulukon ilmoittama Kiinan arvioitu BKT 2013 poikkeaa alueellisten BKT:den summasta (taulukko 3-14), alueiden BKT:den summa antaa 11,3 % korkeamman BKT:n kokonaisarvon Kiinalle.) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  9. ↑ China National Human Development Report 2013 (pdf) (Table 1 Human Development Index, 2010 (sivu 126/200)) 7/2013. Peking: undp.org. Arkistoitu 11.6.2014. ISBN 978-7-5001-3754-2 Viitattu 12.4.2015. (englanniksi)
  10. 1 2 3 Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. (s. 532–533 Hainan) Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6
  11. ↑ Rongxing Guo • Uradyn E. Bulag • Michael A. Crang • Thomas Heberer • Eui-Gak Hwang • James A. Millward Morris Rossabi • Gerard A. Postiglione • Chih-yu Shih • Nicholas Tapp • Luc Changlei Guo: Multicultural China – A Statistical Yearbook (2014), s. 405-406. Springer. ISBN 978-3-662-44112-1 (englanniksi)
  12. ↑ Tibet population situation Un ESCAP. Arkistoitu 20.2.2004. Viitattu 17.1.2013.
  13. 1 2 FACTA-tietosanakirja, s. 789. WSOY, 2006. ISBN 951-0-31930-9
  14. ↑ Forestry in Tibet: Problems and Solutions 1996. Tiibetin pakolaishallitus. Arkistoitu 10.6.2009. Viitattu 17.1.2013.
  15. 1 2 Qinghai-Tibet Heavy Rail LIne Railway-technology.com.
  16. ↑ Travel China Guide travelchinaguide.com.
  17. ↑ Maggie Gorman: World's Highest Airport to Open in Tibet 6.8.2013. Fodor's Travel. Arkistoitu 3.6.2016. Viitattu 29.4.2016. (englanniksi)
  18. ↑ Fly from the sky: World's highest airport planned 4.1.2012. Cable News Network. Viitattu 29.4.2016. (englanniksi)
  19. ↑ China reverses plan to reopen Tibet to tourism 10.4.2008. Guardian.
  20. ↑ Keskisuomalainen 4.1.2012: Turisti, älä helkkarissa tule tänne! (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 4.4.2013.
  21. ↑ Turistina Tiibetissä, suosituksia matkailijoille (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Junamatka Tiibettiin Rantapallo.fi
  23. ↑ Sami Sillanpää: Kiistelty juna kiinalaistaa Tiibetiä 20.5.2007. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 14.11.2011. Viitattu 29.4.2016.

Aiheesta muualla