1614

Tapahtumia

heinäkuussa – Inkerin sotaan liittyvä Ristlahden taistelu Hans Munckin johtaman ruotsalaisen sotajoukkojen ja venäläis-karjalaisten joukkojen välillä
23. elokuuta – Groningenin yliopisto perustettiin Alankomaissa.
16. marraskuuta – Xantenin rauha solmittiin.
19. marraskuuta – Osakan saarto alkoi, koska Tokugawa-shōgunaatti halusi kukistaa epäluotettavana pidetyn Toyotomi-klaanin. Ratkaisutaistelu käytiin huhtikuussa 1615, ja sen voitti Tokugawa-shōgunaatti.
Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin. Vain tapulikaupungit saivat harjoittaa ulkomaankauppaa. Niitä olivat Turku ja Viipuri, lisäksi Helsinki ja Porvoo olivat toisen luokan tapulikaupunkeja.
Turun linnan päälinna tuhoutui tulipalossa, ja toiminta siirtyi esilinnan puolelle.
Piipsa Ericus Erici Sorolainen julkaisi Kirkkokäsikirjan suomennoksen.
Ruotsi otti käyttöön väliaikaisen hopeaveron veron maksaakseen niin sanotut Älvsborgin lunnaat Tanskalle. Samasta syystä hopeaveroa oli peritty myös vuodesta 1571 alkaen. Veron suuruus oli maaseudulla yksi kymmenesosa irtaimesta omaisuudesta. Veroa kerättiin vuoteen 1619 asti.

2. syyskuuta – Claus von Ahlefeldt, tanskalainen marsalkka (k. 1674)
30. kesäkuuta – Elin Såger, ruukkipatrunessa ja Turun kauppahuoneen johtaja
7. syyskuuta – Gustaf Otto Stenbock, ruotsalainen kreivi ja valtakunnanamiraali (k. 1685)
12. lokakuuta – Henry More, englantilainen filosofi, teologi ja runoilija (k. 1687)

Johan Galle, suomalainen sotilas, kenraaliluutnantti (k. 1676)
Kustaa Evertinpoika Horn, suomalainen Ruotsin sotamarsalkka ja hallintomies (k. 1666)
Juan Carreño de Miranda, espanjalainen taidemaalari (k. 1685)

8. maaliskuuta – Ebba Stenbock, ruotsalainen valtarouva, Klaus Flemingin aviopuoliso
7. huhtikuuta – El Greco, kreikkalais-espanjalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja arkkitehti (s. 1541)
11. elokuuta – Lavinia Fontana, italialainen taidemaalari (s. 1552)
21. elokuuta – Erzsébet Báthory, unkarilainen kreivitär ja sarjamurhaaja