Abel Adams
| Abel Adams | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 14. maaliskuuta 1879 Karttula |
| Kuollut | 14. heinäkuuta 1938 Helsinki |
| Ammatti | elokuvayrittäjä ja -tuottaja |
Abel Adams (alkuaan Aapeli Korhonen; 14. maaliskuuta 1879 Karttula – 14. heinäkuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen elokuvayrittäjä ja -tuottaja sekä Adams Filmin perustaja. Hän toimi elokuvien maahantuojana, levittäjänä ja rahoittajana sekä elokuvateatterien omistajana. Hänen teatteriketjunsa kasvoi 1930-luvulla Suomen suurimmaksi. Adams oli myös Suomen Biografiliiton ensimmäinen puheenjohtaja.
Elämä ja ura
Elokuvayrittäjäksi
Adams syntyi Karttulassa maanviljelijän perheeseen. Hän asui vuosina 1902–1912 Yhdysvalloissa, minne hän oli lähtenyt välttääkseen asevelvollisuuskutsunnat. Palattuaan Suomeen hän osti joulukuussa 1912 ensimmäisen elokuvateatterinsa, Helsingin Punavuoressa sijainneen Ilmarisen.
Adams hankki toisen teatterinsa vuonna 1913. Seuraavana vuonna hän perusti elokuvien maahantuontia ja vuokraamista harjoittaneen Adamsin Filmitoimiston. Hänen ulkomaisiin edustuksiinsa kuuluivat myöhemmin yhdysvaltalainen United Artists ja vuodesta 1933 saksalainen UFA. Adams otti Suomessa ensimmäisenä käyttöön elokuvavuokran, joka määräytyi kiinteän summan sijasta osuutena lipputuloista.
Teatteriketju ja levitystoiminta
Suomen itsenäistymisen jälkeen Adams laajensi teatteritoimintaansa muun muassa Turkuun ja Lahteen. Vuoden 1926 lopussa hänellä oli seitsemän elokuvateatteria, joista neljä sijaitsi Helsingissä. Joulukuussa 1926 perustettiin Adams-Filmi Oy ja Filminäyttämö Oy, joille Adams myi liiketoimintansa tammikuussa 1927. Ensimmäinen vastasi maahantuonnista ja levityksestä, jälkimmäinen teattereista.
Adams omisti Adams-Filmin osakkeista 98,6 prosenttia ja toimi sen toimitusjohtajana sekä johtokunnan puheenjohtajana. Apulaisjohtajaksi palkattiin Werner Dahl. Yhtiö oli useimpina 1930-luvun vuosina Suomen suurin elokuvien maahantuoja. Vuonna 1938 sen teatteriketjuun kuului neljätoista teatteria, muun muassa vuonna 1936 Helsingin Lasipalatsissa avattu Bio Rex.
1930-luvun alussa Adams auttoi Väinö Mäkelän Kinostoa selviytymään talousvaikeuksista antamalla anteeksi erääntyneitä elokuvavuokria.
Elokuvien rahoittajana ja tuottajana
Adamsin Filmitoimisto aloitti elokuvatuotannon vuonna 1926. Aluksi pääpaino oli lyhytelokuvissa, joita kuvasi Väinö Soramäki. Samana vuonna valmistui Adamsin ensimmäinen näytelmäelokuva, Uuno Hirvosen ohjaama lyhyt mykkäkomedia Meren ja lemmen aallot. Sen kuvasivat ja leikkasivat Heikki Aho ja Björn Soldan. Elokuvan yleisömenestys jäi vaatimattomaksi.
Vuosina 1928–1932 Adams rahoitti ainakin kuutta elokuvaa, joista viisi oli Kalle Kaarnan ohjaamia. Rahoitus järjestettiin yleensä tulevien levitystulojen ennakkoina. Historioitsija Outi Hupaniitun mukaan Adams nousi suurten tuotantoyhtiöiden ulkopuolisen suomalaisen elokuvatuotannon tärkeimmäksi rahoittajaksi. Hän tuki Suomen Filmiteollisuuden alkuvaiheita ja sai levitettäväkseen sen elokuvat. Hän rahoitti myös Aho & Soldanin Juhaa (1937).
Adams tuotti Teuvo Tulion kolme ensimmäistä ohjaustyötä: Taistelu Heikkilän talosta (1936), Nuorena nukkunut (1937) ja Kiusaus (1938). Hän hankki kuvauskalustoa sekä Katajanokalla sijainneen studiotilan ja antoi Tuliolle taiteellisen vapauden. Yhtiön näytelmäelokuvatuotanto keskeytettiin keväällä 1938. Päätökseen vaikuttivat Adamsin sairastelu ja hänen puolisonsa kielteinen suhtautuminen tuotantoon.
Järjestötoiminta
Adams oli aloitteentekijä vuonna 1923 perustetussa Suomen Biografiliitossa, josta kehittyi Suomen Filmikamari. Hän toimi liiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1923–1931 ja uudelleen vuosina 1935–1937. Hän oli myös liiton varapuheenjohtaja vuosina 1933 ja 1934.
Perhe ja kuolema
Adams avioitui vuonna 1916 Nordiska Biograf Kompanietin ulkomaankirjeenvaihtajana ja kääntäjänä työskennelleen Signe Öhmanin kanssa. Heidän lapsensa olivat Jack ja Felicia.
Adams kuoli Helsingissä 14. heinäkuuta 1938 keuhkokuumeeseen leukemian heikentämänä.
Yhtiö Adamsin jälkeen
Adamsin kuoltua Signe Adamsista tuli Adams-Filmin toimitusjohtaja. Käytännön johtamisessa keskeinen asema oli apulaisjohtaja Werner Dahlilla. Vuonna 1958 toimitusjohtajaksi siirtyi tytär Felicia Adams, jonka pojat Thomas Adams ja Kari Holma toimivat myöhemmin perheyrityksessä.
Adams-Filmi jatkoi maahantuontia, levitystä ja teatteritoimintaa. Sen tuotanto-osasto yhdistettiin vuonna 1950 Fenno-Filmin tuotanto-osaston kanssa Fennada-Filmiksi. Adams-Filmin itsenäinen toiminta päättyi vuonna 1986 Finnkinon ostettua sen osake-enemmistön.
Lähteet
- Hupaniittu, Outi: ”Perhepiirissä – Mäkelät, Adamsit ja yhteistyöyhtiö Fennada-Filmi”. Teoksessa Laine, Kimmo ym. (toim.): Unelmatehdas Kulosaaressa: Fennada-Filmi Oy:n tarina, s. 62–89. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1504. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2026. ISBN 978-951-858-970-2. Verkkoversio.
Viitteet
- 1 2 3 4 5 6 7 8 Uusitalo, Kari: Abel Adams Elonet. 30.1.2013. Viitattu 20.9.2026.
- 1 2 3 4 5 6 7 Uusitalo, Kari: Adams Filmi Oy Elonet. 8.5.2014. Viitattu 20.9.2026.
- 1 2 Hupaniittu 2026, s. 63.
- ↑ Hupaniittu 2026, s. 64.
- 1 2 Hupaniittu 2026, s. 67.
- ↑ Meren ja lemmen aallot Elonet. Viitattu 20.9.2026.
- ↑ Hupaniittu 2026, s. 68.
- 1 2 3 4 Hupaniittu 2026, s. 69.
- ↑ Juha Elonet. Viitattu 20.9.2026.
- ↑ Suomen Filmikamari ry täyttää 90 vuotta Suomen Filmikamari. 10.1.2013. Viitattu 20.9.2026.
- ↑ Aikaisemmat hallitukset Suomen Filmikamari. Viitattu 20.9.2026.
- ↑ Hupaniittu 2026, s. 63–64.
Aiheesta muualla
- Kari Uusitalo: Adams, Abel (1879–1938). Kansallisbiografia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1.3.1998, päivitetty 14.10.2008. (Maksullinen.)
- Kolme miljoonaa metriä elokuvaa on Adams lähettänyt Suomen kansan katseltavaksi. Seura, 4.12.1935, nro 49, s. 25. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot.
