| Aarne Marski | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. marraskuuta 1910 |
| Kuollut | 26. tammikuuta 1997 Keminmaa |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Laji | kiekonheitto, kymmenottelu |
| Seura | Taivalkosken nuoris. Vesa II (-1934) Rovaniemen Urheilijat (1934-1942) Veitsiluodon Vastus (1943-) |
| Kilpauran kesto | 1928- |
| Saavutukset | |
| Ennätykset | 100 m 12,08 (1935) 400 m 56,8 (1935) 1 500 m 4.46,4 (1934) 110 m aidat 17,5 (1935) korkeus 170 (1936) seiväs 305 (1935) pituus 605 (1935) kuula 12,95 (1934) kiekko 39,76 (1943) keihäs 58,21 (1935) |
Aarne Eemil Marski (4. marraskuuta 1910 Keminmaa – 26. tammikuuta 1997 Keminmaa) oli suomalainen yleisurheilija 1920-luvun lopulta 1930-luvun lopulle; aktiivivuodet 1930-luvun puoliväliin. Hänen päälajinsa olivat moniottelut.
Kemijokivarren Länsikosken kylässä syntynyt Aarne Marski osallistui ensimmäisen kerran SM-kisoihin vuonna 1934 sijoittuen SM-pronssille Rovaniemen Urheilijoiden Paavo Huhtalan voittaessa Suomen mestaruuden. Seuraavan vuoden SM-kisoissa Marski otti SM-hopeaa niin viisi- kuin kymmenottelussa. Viisiottelussa hän jäi keihäänheittäjänä paremmin tunnetun Matti Sippalan taakse ja kymmenottelussa korkeushyppääjänä paremmin tunnetun Veikko Peräsalon taakse. Hän kilpaili moniottelukisan vielä seuraavana vuonna, jonka jälkeen hän oli kilpaili satunnaisesti lajikohtaisissa tapahtumissa. Sodan aikana hän teki kesällä 1943 Karhumäen kisoissa henkilökohtaisen kiekonheittoennätyksen sijoittuen toiseksi.
Marskin vanhemmat olivat nahkiaisten ja lohen pyyntiin perehtynyt Juho Eemil Marski ja Elisabet Vestiina (o.s. Niemi). Aarne Marski liittyi suojeluskunnan poikaosastoon heti kun järjestö perustettiin ja pääsi ensimmäisten joukossa vuonna 1923 perustettuun Taivalkosken Vesan urheiluseuraan. Sotaväessä Marski voitti neljä prikaatinmestaruutta, kuulassa, keihäässä, kiekossa ja käsikranaatinheitossa edeten niin armeijassa kuin suojeluskunnassa alikersantiksi. Armeijasta päästyään, käytyään maamieskoulun Rovaniemellä Marski jatkoi maataloustöiden ohella esivanhempiensa tapaan lohen ja nahkiaisten pyyntiä Kemijokivarrella.
Marski oli perustamassa vuonna 1966 maanpuolustustyötä ja –perinteitä vaalivaa Keminmaan Reserviläiset Ry yhdistystä ja toimi sen ensimmäisessä johtokunnassa.
Ministeri Hannele Pokka haastatteli vuonna 1993 Aarne Marskia Kemijokivarren elämää ja Kemijokisuun uiton erottelutyömaata kuvaavaan kirjaansa Kemijoki minun jokeni ja kirjoitti hänestä kirjaansa oman luvun otsikolla Keminmaan Marski.
