Vuonna 1996 airBaltic sai ensimmäisen Avro RJ70 -koneensa. Samana vuonna airBaltic liittyi SAS:n EuroBonus-yhteistyöhön. Vuonna 1997 aloitettiin rahtitoiminnot, ja vuonna 1998 yhtiön laivastoon liittyi Fokker 50 -konetyyppi. Vuonna 1999 tällä konetyypillä korvattiin Saab 340 -koneet.
Ensimmäiset Boeing 737-500 -koneet liittyivät airBalticin laivastoon vuonna 2003. 1. kesäkuuta 2004 airBaltic aloitti toiminnot Liettuan pääkaupungin Vilnan lentoasemalla, josta se alkoi lentää viiteen kohteeseen. Lokakuussa 2004 lentoyhtiö alkoi käyttää nimestään muotoa airBaltic.lähde?
Tammikuussa 2007 airBalticin reittiverkko kattoi 34 kohdetta Riiasta, 12 Vilnasta ja kaksi Kaliningradista. Vuoteen 2009 tultaessa on liikenne Vilnassa huomattavasti vähentynyt, sillä yhtiö lentää Vilnasta enää kolmeen kohteeseen. Yhtiö on vuonna 2009 aloittanut useita välilaskullisia reittejä, joiden avulla se on luonut uudet reitit Linköping–Bergen, Linköping–Stavanger, Tampere–Kuopio, Turku–Oulu sekä Turku–Tallinna. Kyseisiä reittejä ei kuitenkaan enää lennetä.lähde?
Yhtiön tilanne kesäkuussa 2011 oli, että airBaltic oli joutumassa konkurssiin, sillä viiden ensimmäisen kuukauden aikana sen tappiot olivat lähes 26 miljoonaa euroa. Väitteitä vararikkouhasta oli liikkunut jo pitkään. Tilanteen syynä talousministeri Artis Kampars piti sitä, että yrityksestä siirrettiin rahaa sen oheistoimintoja hoitaviin yrityksiin, joiden omistajia ei tiedetty. Yhtiö oli yhtenä epäiltynä rikostutkinassa, jossa tutkinnan kohteina oli myös korkeiden virkamiesten ja poliitikkojen toimia. Epäiltiin muun muassa, että yhtiön johtaja Bertolt Flick olisi solminut poliitikko Ainārs Šlesersin kanssa ”fiktiivisiä sopimuksia”, joiden piti koskea mainostilan ostoa, mutta todellisuudessa rahoitettiinkin Šlesersin vaalikampanjointia.
Vuonna 2016 airBalticille saapuivat ensimmäiset Airbus A220 -koneet. Yhtiö ilmoitti luopuvansa potkurikoneista vuoteen 2021 mennessä tai aiemmin, jos se saa leasing-koneilleen uudet käyttäjät. Yhtiön laivasto on vuodesta 2020 alkaen koostunut ainoastaan A220-300-koneista.
Yhtiön toimitusjohtaja Martin Gauss sai potkut 7. huhtikuuta 2025. AirBaltic teki 118 miljoonaa euroa tappiota vuonna 2024. Väliaikaisena toimitusjohtajana aloitti Pauls Calītis. Suomalainen Erno Hildén aloitti toimitusjohtajana 1. joulukuuta 2025. Hildénillä on kokemusta muun muassa Finnairilta ja SAS:ilta. Yhtiö teki tappiota 44,3 miljoonaa euroa 779,3 miljoonan euron liikevaihdolla.
Hakeutuminen saneerausmenettelyyn
Alkuvuodesta 2026 airBaltic ajautui taloudellisiin vaikeuksiin, joita pahensi Yhdysvaltain hyökkäys Iraniin helmikuun lopussa. Saeima, Latvian parlamentti, suostui rahoittamaan airBalticia 30 miljoonan euron hätälainalla. Lähi-idän tilanteen vuoksi polttoaineen hinta kaksinkertaistui hyvin lyhyessä ajassa. Lainan avulla airBaltic pystyi jatkamaan toimintaansa, sillä yhtiö oli suojannut polttoaineostoistaan vain 6%.
Elokuussa 2026 airBaltic kertoi päivitetystä liiketoimintasuunnitelmastaan, jonka tavoitteena on kääntää yhtiö voitolliseksi. Suunnitelman mukaisesti airBaltic pienentää laivastoaan 36 lentokoneeseen nykyisestä 54 lentokoneesta ja keskittää toimintaansa kannattaville reiteille. Tavoitteena on myös jatkaa lentokoneiden ulosvuokrausta ympärivuotisesti.
14. syyskuuta 2026 yhtiö tiedotti, että se hakeutuu vapaaehtoisesti Chapter 11 -saneerausmenettelyyn newyorkilaisessa tuomioistuimessa. Menettely mahdollistaa lentojen jatkumisen toistaiseksi. Lisäksi yhtiö on saanut sitoumuksen 350 miljoonan euron lisärahoituksesta. Lisärahoituksella on 12% korko, minkä lisäksi yhtiöllä on entuudestaan vuonna 2029 erääntyvä 380 miljoonan euron vakuudellinen laina, jolla on 14,5% korko. Tuomioistuin hyväksyi airBalticin hakemuksen 16. syyskuuta 2026. Yhtiön tavoitteena on päättää menettely heinäkuuhun 2027 mennessä.
Talous
Vuonna 2024 airBaltic teki 118 miljoonan euron tappion. Vuonna 2023 airBaltic teki voittoa 33 miljoonaa euroa, mutta neljä tätä edellistä vuotta oli tappiollisia.
Vuosi
Liikevaihto
(€m)
Nettotulos
(€m)
Lähteet
2019
503
-7,7
2020
142,6
-264,6
2021
204
-135,7
2022
500
-54,2
2023
668
33,7
2024
747
-118,2
Kohteet
airBalticilla on lentoja 86 lentoasemalle syyskuussa 2026.
.jpg)
