Aito Ilmo Ojala (7. elokuuta 1926 Seinäjoki – 18. lokakuuta 2023 Helsinki) oli suomalainen tekniikantutkija. Hän toimi vuonna 1989 Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun energiatalouden professorina. Hänen tutkimuskohteitaan olivat turbiinit ja voimalaitosoppi.
Ojala tuli ylioppilaaksi Seinäjoen tyttölyseosta 1945. Diplomi-insinööriksi Ojala valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1952. Tekniikan tohtoriksi hän väitteli 1968. Ojala oli Insinööritoimisto Aito Ojalan toimitusjohtaja vuodesta 1969. Ojala toimi Helsingin kaupungin sähkölaitoksen apulaiskäyttöinsinöörinä vuosina 1952–1953 ja SLY:n tutkimusinsinöörinä 1954. Ekonon insinöörinä Ojala oli 1956–1968. Helsingin teknillisen oppilaitoksen tuntiopettajana Ojala oli 1960–1969 ja Teknillisen korkeakoulun virkaatekevänä energiatalouden ja voimalaitosopin professorina 1971–1974.
Vuonna 2018 Ojala promovoitiin Aalto-yliopiston riemutohtoriksi ja vuonna 2017 Ojalalle myönnettiin sotaveteraanina Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitali.
Ojalan vanhemmat olivat Emil Ojala ja Elli (o.s. Wilkki). Puoliso on Liisa (o.s. Dahlström). Ojalan veli oli kirjallisuudentutkija Aatos Ojala.