| Alankomaiden talous | |
|---|---|
.jpg) Zuidas |
|
| Valuutta | Euro (EUR, €) |
| Tilikausi | Kalenterivuosi |
| Jäsenyydet | EU, WTO ja OECD |
| Maaryhmä | Kehittynyt talous |
| Tilastot | |
| BKT |
|
| - per asukas |
|
| - kasvu |
|
| - toimialoittain |
|
| Inflaatio | 2,9 % (2025) |
| Köyhyysrajan alle jäävien määrä |
15,4 % köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia (AROPE, 2024) |
| Gini-kerroin | 25,9 (2024) |
| Työvoima |
|
| Työttömyys | 3,7 % (2024) |
| Ulkomaankauppa ja -investoinnit | |
| Vienti | 1 032 mrd. $ (2024) |
| Vientituotteet | jalostettu öljy, rokotteet, koneet, raakaöljy, lähetyslaitteet |
| Merkittävimmät vientimaat |
|
| Tuonti | 884,15 mrd. $ (2024) |
| Tuontituotteet | raakaöljy, jalostettu öljy, lähetyslaitteet, autot, maakaasu |
| Merkittävimmät tuontimaat |
|
| Julkinen talous | |
Alankomaiden talous on erittäin kehittynyt, vientivetoinen markkinatalous Euroopan unionissa, jossa palvelut hallitsevat 77 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2023, kun teollisuus ja maatalous muodostivat loput erikoistuneiden korkean arvon tuotteiden, kuten kemikaalien, koneiden ja puutarhatuotteiden kautta. Vuonna 2024 reaalinen BKT:n kasvu oli 1,1 prosenttia, jota tukivat lähinnä kasvanut julkisen sektorin kulutus laajemmassa elpymisessä aiemmasta pysähtyneisyydestä, kun nimellinen BKT asukasta kohden oli noin 63 000 euroa, mikä heijastaa korkeaa tulotasoa tuottavuuspaineista huolimatta. Alankomaat on Euroopan johtava logistiikan solmukohta, jossa Rotterdamin satama käsittelee valtavia välitysmääriä ja Schipholin lentoasema vahvistaa yhteyksiä, mikä mahdollistaa sen suhteellisesti suuren osuuden maailmankaupassa maailman toisena suurimpana maatalousviejänä arvoltaan.
Keskeiset taloudelliset vahvuudet juontuvat institutionaalisesta vakaudesta, innovaatioista aloilla kuten agritekniikassa ja kestävässä valmistuksessa sekä syvästä integraatiosta kansainvälisiin arvoketjuihin, jotka ovat historiallisesti ajaneet vaurautta tehokkuuden ja avoimuuden vertailevien etujen kautta pikemminkin kuin luonnonvarojen ansiosta. Työttömyys pysyi alhaisena noin 3,8 prosentissa vuoden 2025 alussa, ja inflaatio lieveni 3,2 prosenttiin vuonna 2024, vaikka ydinpainekin pysyi kohonneena; vienti, erityisesti naapurimaihin Saksaan ja Belgiaan, jatkaa tukemisaan vaihtotaseen ylijäämässä. Huomattavia saavutuksia ovat historiallisesti maailman kärkitason työn tuottavuus, joka kuitenkin pysähtyi tai laski vuonna 2024 teollisuuden hitaamman pääoman syventymisen kaltaisten alakohtaisten tekijöiden vuoksi.
Määrittäviä piirteitä ovat korkea osa-aikatyöllisyysaste, joka heijastaa joustavia työmarkkinoita, haavoittuvuus maailmanlaajuisille kaupan häiriöille vientiriippuvuuden ylittäessä 80 prosenttia BKT:sta, sekä jatkuvat jännitteet maatalouden tehostamisen ja ympäristösääntelyn välillä, kuten typen päästörajoitukset, jotka ovat herättäneet maanviljelijöiden protestiliikkeitä ilman, että ne olisivat horjuttaneet kokonaiskilpailukykyä. Nämä dynamiikat korostavat syy-seuraussuhteita avoimia markkinoita ja innovaatiota suosivien poliittisten valintojen ja haasteiden välillä, kuten teollistumisen taantumisen suuntaukset ja julkisten palvelujen ylläpitämisen aiheuttamat taloudelliset paineet ikääntyvässä väestössä.