Albert Maria Forster (26. heinäkuuta 1902 Fürth, Baijeri – 28. helmikuuta 1952 t. 1954) oli saksalainen natsipoliitikko ja Danzig–Länsi-Preussin Gauleiter toisen maailmansodan aikana Puolassa.
Forster kävi humanistista kymnaasia synnyinkaupungissan Fürthissä, jossa opiskeli 1912–1920. Hänestä tuli SA:n jäsen Fürthissa 1923, ja hän seurasi maanpetosoikeudenkäyntiä Erich Ludendorffia, Adolf Hitleriä ja kahdeksaa muuta syytettyä vastaan 26. helmikuuta – 1. huhtikuuta 1924 Münchenissä.
Poliittisen aktiivisuutensa vuoksi Forster menetti 1924 työpaikkansa pankissa. Nelivuotisen työttömyyden jälkeen hän pääsi 1928 töihin Nürnbergiin Deutschnationalen Handlungsgehilfen-Verbandiin (DHV)
kansallissosialistinen puolue nimittilähde? Forsterin vuonna 1930 Danzigin vapaakaupungin Gauleiteriksi. Hän riitautui kuitenkin kaupungin johtoon kuuluneen toisen natsin Arthur Greiserin kanssa ja miesten välinen valtataistelu kesti toisen maailmansodan loppuun asti.
Vuonna 1939 Forsterista tuli Danzig–Länsi-Preussin alueen gauleiter. Hän syyllistyi kuitenkin puolalaisten karkottamiseen kenraalikuvernementista, ja lisäksi hänen hallinta-alueellaan sijaitsi Stutthofin keskitysleiri. Lisäksi hän oli vastuussa noin 2 000 puolalaisen joukkomurhasta Piasnica-nimisessä paikassa.
Sodan jälkeen 1948 Forster tuomittiin kuolemaan Puolassa sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Hänet hirtettiin varsovalalaisessa vankilassa vuonna 1952.
