Alice Keppel

Sukutausta ja nuoruus

Alice Edmonstone oli sir William Edmonstonen ja Mary Elizabeth Parsonin nuorin lapsi. Vanhemmilla oli kymmenen muuta lasta, joista kaksi oli kuollut aivan pienenä.

Alice solmi avioliiton George Keppelin kanssa 1. kesäkuuta 1891. Heille syntyi kaksi tytärtä, Violet ja Sonia.

George Keppel oli aatelisen isänsä nuorin poika ja vasta aloitteleva upseeri, joten hänen tulonsa olivat pienet. Ylläpitääkseen elintasoa, johon oli tottunut, Alicella oli monta varakasta rakastajaa. Aviomiestä tämä ei häirinnyt, sillä hänellä oli varakkaita rakastajattaria.

Alicen elämäntyylin vuoksi on Violet-tyttären isän henkilöllisyyttä arvuuteltu. Tämän arvellaan olleen konservatiiviedustaja Ernest William Beckett.

Kuninkaan rakastajatar

Seurapiirisuhteidensa vuoksi Alice Keppelistä tuli yksi Lontoon yläluokan suosituimmista salongin pitäjistä. Hänen maineensa kantautui aina Walesin prinssi Edwardin korviin saakka. Edward, jota perhe ja ystävät kutsuivat nimellä Bertie, tuli vieraaksi salonkiin ja 29-vuotias Alice Keppel ja 56-vuotias kruununperijä aloittivat suhteen vuonna 1898. Walesin prinssillä oli huono maine, häntä pidettiin lähinnä rankasti juopottelevana naisten jahtaajana.

Kävi niin, että Alicella oli Edwardiin rauhoittava vaikutus. Jopa Edwardin puoliso, Walesin prinsessa Alexandra havaitsi sen, joskin vastentahtoisesti. Edwardin avulla Alicen onnistui vaurastua huomattavasti. Kruununperijä lahjoitti rakastetulleen Burman kumiyhtiön osakkeita, joiden arvo oli tuolloin huomattavat 50 000 puntaa. Lisäksi Edwardin tuntemat pankkiirit antoivat hyviä neuvoja varallisuuden kartuttamisessa. Myös ministerit huomasivat Alicen hyvän vaikutuksen Edwardiin ja tämän ollessa kuningas pyysivät häntä esittelemään asioita hallitsijalle.

Kuningas ja Alice tekivät joka vuosi yhteisen matkan Biarritziin. Alicen tyttäret Violet ja Sonia olivat matkoilla mukana. Alice toimi matkoilla aina erittäin tahdikkaasti ja piti tarkkaan huolen, että asia pysyy piilossa Edwardin puolisolta ja suurelta yleisöltä. Tämän varmistamiseksi rakastavaiset asuivat eri huviloissa. Alice oli kuitenkin kaikkien tietämä ja kunnioittama jäsen kuninkaan lähipiirissä. Kuninkaan seuralaisena hän pääsi perille hallituksen ja ministereiden asioista, mutta ei koskaan juorunnut mitä oli kuullut ja nähnyt.

Kaikkia Alicen ja Edwardin suhde ei miellyttänyt, eikä sitä kaikissa piireissä hyväksytty. Norfolkin herttua ei enää kutsunut häntä vierailulle eikä myöskään Portlandin ruhtinas enää huolinut häntä kartanoonsa. Lisäksi häntä pidettiin rahanahneena: Virginia Woolf kirjoitti, että Alice Keppelin ”kädet ovat olleet rahasäkeissä viisikymmentä vuotta”.

Vuoden 1910 Biarritzin matkalla Edvard VII sairastui. Hän lähti kotimatkalle huhtikuussa, ja toukokuussa hän oli jo erittäin huonossa kunnossa. Alkoi olla selvää, että hän ei enää toivu sairaudestaan. Kuningas pyysi Alicen luokseen, mutta kun kuningatar näki heidät, hän määräsi Alicen poistumaan paikalta. Alice oli murtunut ja todennut kuningattarelle, että heidän suhteessaan ei ollut mitään väärää.

Julkisuudessa Alice kertoi tarinaa, joka ei pitänyt paikkaansa. Hän väitti kuningatar Alexandran pyytäneen hänet paikalle. Kuninkaan sairasvuoteen äärellä naiset olisivat halanneet ja kuningatar olisi luvannut pitää Alicesta huolta. Kuninkaan sihteeri Francis Knolys ja lääkäri James Reid ovat kertoneet asian olleen aivan toisin. Kuningas ei enää tunnistanut Alicea, ja tämä oli ollut tilanteessa poissa tolaltaan. Kaikki eivät olleet Alicen surusta vakuuttuneita, vaan jotkut pitivät sitä näyttelemisenä. Todistajien kertomus ei kuitenkaan saanut huomiota, toisin kuin Alicen sepite.

Hovin ulkopuolella

Uuden hallitsijan, Yrjö V:n noustua valtaan, Alice Keppel menetti asemansa hovissa. Keppelin koko perhe katsoi parhaaksi poistua Isosta-Britanniasta. He oleskelivat enimmäkseen Itä-Aasiassa ja Sri Lankassa. Palattuaan Lontooseen vuonna 1912 Keppelit asettuivat taloon, jonka kuningas oli ostanut Alicelle vuonna 1910.

Ensimmäinen maailmansota alkoi kesällä 1914. Alice Keppel jatkoi seurapiirielämää Lontoossa ja eli osan ajasta maaseutukartanossa. Hän myös auttoi ystävätärtään Sarah Wilsonia tämän Boulogneen perustamassa sotasairaalassa. Sodan jälkeen Violet-tyttären avioliittohankkeet aiheuttivat huolta. Alice joutui kuitenkin taipumaan tyttärensä tahtoon.

Keppelit ostivat vuonna 1925 Firenzestä huvilan nimeltä Villa dell’ Ombrellino. Huvilasta tuli seurapiirien kokoontumispaikka. Muun muassa toisen maailmansodan aikainen pääministeri Winston Churchill vieraili siellä sekä monet kuninkaalliset. Toisen maailmansodan vuoksi Keppelit muuttivat vuonna 1940 Lontooseen, missä he asuivat Ritz-hotellissa. Italiaan palattiin vuonna 1946.

Edward VIII luopui kruunusta vuonna 1936, kun kävi ettei hän lopeta suhdettaan Wallis Simpsoniin. Alice oli kommentoinut asiaa sanomalla: ”Asiat hoidettiin paremmin minun aikanani”.

Kovin pitkään ei uudesta rauhan ajasta saatu Italiassa nauttia. Alice kuoli huvilalla vuonna 1947 ja aviomies George vain kymmenen viikkoa myöhemmin. Monet esittivät arvailuja siitä, millainen oli ollut Alicen ja Georgen avioliitto, missä kummallakin oli paljon rakastajia ja rakastajattaria. Pariskunnan tyttäret kertoivat vanhempiensa liiton olleen täynnä rakkautta, kunnioitusta ja naurua.

Alice Keppelin tytär, Sonia Cubitt, oli Ison-Britannian nykyisen kuninkaan Charles III:n kuningatarpuolison, Camilla Parker-Bowlesin isoäiti.