| Alopekonnesos | |
|---|---|
| Ἀλωπεκόννησος | |
| Sijainti | |
Alopekonnesos |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Küçuk Kemikli, Çanakkale |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Traakian Khersonesos |
Alopekonnesos (m.kreik. Ἀλωπεκόννησος, Alōpekonnēsos, lat. Alopeconnesus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi nykyisellä Suvlanlahdella.
Alopekonnesoksen kaupunki sijaitsi samannimisellä saarella Traakian Khersonesoksen eli nykyisen Gallipolin niemimaan länsirannikon edustalla lähellä Melaksenlahden (nyk. Saroksenlahti) eteläpäätä ja vastapäätä Imbrosta. Nykyisin saarta ei ole enää olemassa, vaan kaupungin paikka on nykyisellä Küçuk Kemiklin niemellä. Niemen kärjessä on lahti, joka tunnetaan nykyisin Suvlanlahtena. Sen kohdalla on nykyinen Tuz-suolajärvi (Tuz Gölü); kaupunki sijoitetaan järven pohjoispuolelle lahden pohjoisosaan.

Samalla rannikolla Alopekonnesoksesta koilliseen sijaitsivat Drabos ja Paion ja etelään Limnai ja Elaius. Pseudo-Skymnos kuitenkin sijoittaa Alopekonnesoksen Limnain ja Elaiuksen väliin ja Pseudo-Skylaks Paionin ja Araploksen, joka on mahdollisesti sama kuin Drabos, väliin. Alopekonnesoksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 tai ainakin alle 200 neliökilometriä.

Alopekonnesos oli alun perin aiolilainen siirtokunta, ja uskottiin, että se oli saanut nimensä, suomeksi ”Kettusaari”, siitä, että oraakkeli oli neuvonut asuttajat perustamaan siirtokunnan sinne, missä he ensimmäisenä kohtaisivat ketun (ἀλώπηξ, alōpēks) poikasineen. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Alōpekonnēsios (Ἀλωπεκοννήσιος).
Kaupungin perustaminen ajoitetaan aikaan ennen Ateenan siirtokuntatoimintaa Khersonesoksella. Alopekonnesoslaiset perustivat Ainoksen omaksi suurtokunnakseen. Kun ateenalainen Miltiades vanhempi toimi Khersonesoksen tyrannina 500-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, myös Alopekonnesos todennäköisesti kuului hänen alaisuuteensa.
Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Alopekonnesos kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 452/451–429/428 eaa. Peloponnesolaissodan aikana kaupunki toimi oletettavasti laivastotukikohtana Hellespontoksella toimineelle laivastolle.
Alopekonnesos löi omaa pronssirahaa noin vuosina 400–200 eaa. 300-luvulla eaa. kaupungista oli tullut merirosvojen tukikohta. Ainakin vuonna 369/359 eaa. Alopekonnesos oli traakialaisen Odrysian kuningaskunnan hallussa, ja ateenalaiset piirittivät sitä. Vuonna 357 eaa. solmitulla sopimuksella Alopekonnesos oli liitossa Ateenan kanssa ja sen suojeluksessa Makedoniaa vastaan.
Kaupungin paikka löytyi, kun Australian ja Uuden-Seelannin armeijakunnan (ANZAC) sotilaat rantautuivat paikalle Gallipolin taistelun aikaan ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1915 ja kaivoivat paikalle linnoitteita. Samalla tavalla löytyi myös Elaiuksen kaupunki.
Antiikin aikaisten piirityskuvausten perusteella Alopekonnesoksen kaupunki on ilmeisesti ollut ympäröity muurein. Kaupungin paikalta on löydetty muun muassa piirtokirjoituksia, rahoja ja muita esineitä. Piirtokirjoituksissa esiintyy kaupungin nimi, mikä on vahvistanut sen paikan.