Elaius (Traakia)

Elaius
Ἐλαιοῦς
Sijainti

Elaius
Koordinaatit 40°3′16″N, 26°13′23″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Eski Hissarlik, Çanakkale
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 600-luku eaa.–
Kulttuuri antiikki
Alue Traakian Khersonesos
Aiheesta muualla

Elaius Commonsissa

Elaius (m.kreik. Ἐλαιοῦς, Elaiūs tai Elaious, myös Ἐλεοῦς, Eleūs tai Eleous; lat. Elaeus) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Traakian Khersonesoksella nykyisen Turkin alueella. Se sijaitsi nykyisessä Eski Hissarlikissa noin viisi kilometriä etelään nykyisestä Çanakkalen maakunnan Alçıtepen kylästä.

Maantiede

Elaiuksen kaupunki sijaitsi lähellä Traakian Khersonesoksen eli nykyisen Gallipolin niemimaan eteläkärkeä, ollen näin niemimaan eteläisin kaupunki. Niemimaan eteläisimmän kärjen Mastusian (Mazousian) niemen itäpuolella on lahti, joka tunnetaan nykyisin Mortonlahtena. Elaius sijoitetaan lahden itärannalle nykyiseen Eski Hissarlikiin. Näin kaupunki sijaitsi aivan Hellespontoksen eli nykyisten Dardanellien suulla. Elaiuksella oli hyvä satama.

Herodotoksen mukaan Elaius oli yhden päivän purjehduksen päässä Lemnoksesta pohjoistuulella. Pseudo-Skylaks sanoo sen sijainneen Araploksen ja Madytoksen välissä ja Pseudo-Skymnos Alopekonnesoksen ja Sestoksen välissä. Strabon laski etäisyyden Kardiasta Elaiukseen noin 400 stadioniksi ja Elaiuksesta Sestokseen 170 stadioniksi.

Elaiuksen kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä tai ainakin alle 200 neliökilometriä.

Elaiuksen lyömä raha, n. 350–281 eaa. Kuvituksessa Athenen pää sekä pöllö ja kirjoitus ΕΛΑΙΟΥΣΙΩΝ, ”elaiuslaisten [polis]”.

Historia

Elaiuksen kuvataan olleen alun perin Joonian Teoksen siirtokunta. Arkeologisten löytöjen perusteella kaupunki on ollut olemassa viimeistään 600-luvun eaa. lopulla. Niiden perusteella kaupungin alkuperä voisi olla ateenalainen tai aiolialainen. Elaiusta pidettiin Troijan sotaan osallistuneen heeros Protesilaoksen hautapaikkana. Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Elaiūsios (Ἐλαιούσιος).

Elaiuksen esitetään olleen Ateenan siirtokuntana 500-luvun eaa. puolivälissä. Tämä voi kuitenkin olla myöhempi keksintö, jolla yritettiin perustella Ateenan myöhempiä toimia alueella. Ateenalla oli kuitenkin suuri vaikutus alueella. Persialaisia Sestoksessa komentanut Artayetes riisui Protesilaoksen pyhän lehdon kaikista aarteista ja häpäisi sitä monin tavoin, minkä seurauksena ateenalainen komentaja Ksanthippos ja elaiuslaiset ristiinnaulitsivat Artaykteen sen jälkeen kun Sestos joutui kreikkalaisten käsiin vuonna 478 eaa. Näin Elaius oli viimeistään tuossa vaiheessa Ateenan hallussa.

Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Elaius kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 447/446–421/420 eaa. Vuonna 411 eaa. ateenalainen Thrasylloksen johtama laivasto pääsi vaivoin Sestoksesta Elaiukseen; ja juuri täällä, hieman ennen kohtalokasta Aigospotamoin taistelua, 180 ateenalaista kolmisoutua saapui ajoissa kuullakseen, että Lysandros oli saanut vallattua Lampsakoksen Spartalle.

300-luvulla eaa. Elaius kuului niin kutsuttuun toiseen Ateenan liittoon ainoana Traakian Khersonesoksen kaupungeista. Kaupunki pysyi uskollisena Ateenalle Kotys I:n Odrysian uhan alla. Kharidemos piiritti Elaiusta vuonna 360 eaa. Ateenalaiset kiittivät uskollisuudesta antamalla elaiuslaisille suosionosoituksia ja hyvän aseman kleruukkiensa kumppaneina. Elaius löi omaa pronssirahaa noin vuosina 350–281 eaa.

Elaiuksesta löydetty korinttilainen aryballos, n. 580–560 eaa. Louvre.

Vuonna 200 eaa. Elaius antautui vapaaehtoisesti Makedonian Filippos V:lle; mutta vuonna 190 eaa. kansalaiset tekivät tarjouksia roomalaisille. Paljon myöhemmin Konstantinuksen laivasto ankkuroitui Elaiukseen toisessa sisällissodassa vuonna 323 jaa., kun taas Liciniuksen laivasto oli ankkurissa Aiaan haudan edustalla Troaksen Rhoiteionissa. Justinianus linnoitti Elaiuksen, jonka sijainti oli strateginen.

Kaupungin paikka löytyi, kun Australian ja Uuden-Seelannin armeijakunnan (ANZAC) sotilaat rantautuivat paikalle Gallipolin taistelun aikaan ensimmäisessä maailmansodassa vuonna 1915 ja kaivoivat paikalle linnoitteita. Samalla tavalla löytyi myös Alopekonnesoksen kaupunki.

Rakennukset ja löydökset

Antiikin aikaisten piirityskuvausten perusteella Elaiuksen kaupunki on ollut ympäröity muurein. Kaupungin hautausmaista on tehty löytöjä.

Kaupunki tunnettiin Protesilaoksen haudasta, temppelistä ja pyhästä lehdosta, joista käytettiin nimitystä Protesilaeion. Se oli näkyvästi sijoitettu meren rannalle. Se yhdistetään esihistorialliseen kumpuun, joka sijaitsee Mortonlahden länsirannalla. Paikka oli palvonnan ja pyhiinvaelluksen kohde, ei pelkästään Elaiuksen itsensä asukkaille, vaan myös lähiseudun kreikkalaisille yleensä; ja se rikastui runsailla uhrilahjoilla ja todennäköisesti myös turvasäilytyksillä. Niihin lukeutui rahaa, kultaisia ja hopeisia astioita, pronssisia esineitä, vaatteita ja monenlaisia muita lahjoja.

Lähteet

  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”663. Elaious”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Smith, William: ”Elaeus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Elaious Pleiades. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  4. ↑ Elaious (Thrace) 64 Tekke Burnu - Ελαιούς ToposText. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  5. ↑ ”51 G4 Elaious”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Herodotos: Historiateos 6.140.
  7. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 67; Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 707–708.
  8. ↑ Strabon: Geografika 7, fragmentit 51 ja 55.
  9. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 786.
  10. ↑ Herodotos: Historiateos 9.118–120.
  11. ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.102.
  12. ↑ Ksenofon: Hellenika 2.1.20.
  13. ↑ Livius: Rooman synty 31.16.
  14. ↑ Livius: Rooman synty 37.9.
  15. ↑ Zosimos: Uusi historia (Nea historia) 2.23.
  16. ↑ Prokopios: Rakennuksista (De aedificiis) 4.16.
  17. ↑ Accidental archaeologists The University of Melbourne. Viitattu 15.9.2025. (englanniksi)
  18. ↑ Herodotos: Historiateos 7.33, 9.116; Strabon: Geografika 8.595; Pausanias: Kreikan kuvaus 1.34.2, 3.4.5; Plinius vanhempi: Naturalis historia 16.99; Filostratos Ateenalainen: Heroikos 2.1; Johannes Tzetzes: Skolia Lykofronin Aleksandraan (Ad Lycophronem) 532.