Antiainen on 2,3kilometriä pitkä, 900metriä leveä, ja sen pinta-ala on 88hehtaaria. Se on muodostunut alavalle seudulle, jossa mäet ovat matalia. Järven itäosassa on korkeuserot suurimpia ja siellä korkein mäki kohoaa yli 33 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Järvi purkautuu länteen päin Sahankulmalla olevan laakson kautta.
Järvessä on 10 saarta, joiden pinta-ala on 0,49hehtaaria. Saarista kahdeksan on yli aarin ja loput kaksi on alle aarin kokoisia. Syvännealueen eteläpuolella sijaitsee matalikolla kaksi saarta, joista Salakkasaari on suurempi. Järven länsipäässä on kolme saarta ja keskiosassa viisi saarta. Näitä saaria kutsutaan Kylmänkorvensaariksi ja yhdellä niistä sijaitsee rakennus.
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Niiden perusteella järvessä on itäosassa syvänne ja järven länsipää on matalaa vesialuetta. Järven tilavuudeksi on määritetty 2,61miljoonaa kuutiometriä, jolloin sen keskisyvyydeksi tulee 3,0metriä. Järven syvyys on 12,2metriä ja tämä kohta sijaitsee itäosan syvänteessä noin 150 metriä itärannan niemenkärjen länsipuolella .
Järven rantaviivan pituus on 8,9kilometriä, josta saarien rantaviiva muodostaa siitä 800metriä. Sen rannat ovat pääosin metsämaata, joita pienet rantasuot katkovat. Rannikon kiinteästi asuttuja tiloja on vain kaksi, mutta vapaa-ajan asuntoja on noin 40. Niille tulee tiet Karkkilan ja Sahankulman väliseltä kylätieltä, sekä Ahonpään suunnalta tulevalta kylä- ja metsäteiltä.
Vesistösuhteet
Antiainen sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus23) Pusulanjoen alueella(23.06), jonka Tarkeelanjärven alueeseen(23.063) järvi kuuluu. Sen valuma-alueen pinta-ala on 45,25neliökilometriä . Järvi kuuluu Pusulanjoen valuma-alueen pääuomaan. Antiaisen pohjoisrantaan laskee Saukonpäästä(30ha) alkava Saukonpäänjoki ja järven länsipäästä alkaa 450metriä pitkä joki, joka laskee Vahermanjärveen. Antiaiseen tulee lähiympäristöstä lyhyitä metsäojia. Niitä ovat esimerkiksi Saunasuon, Halkiosuon ja Voisuon ojat. Järven vedenpinnan korkeus on 116,5metriä mpy(N2000), joten laskujoelle kertyy pudotusta 5,9metriä.
Historiaa
Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, johon on merkitty ”Antiaisjärvi”.
Vuosina 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on karttanimeksi merkitty ”Andiasen”. Sen rannoilla on muutama pelto (tai niittymaa) ja laskujoessa toimii vesimylly. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) sen karttanimi on ”Antiaisjärvi”. Vaikka vahoissa kartoissa on epätarkkuuksia, voidaan sentään pitää tosiasiana, että järven vedenpinta on nykyistä korkeammalla. Siihen viittaavat Saukonpäänjoki, joka on kartassa leveä salmi, Saukonpään pohjoisrannassa olevat saaret, itäpään oma saari ja etelärannikon laajat luhdat, jotka ovat nykyään metsittynyttä suomaata. Korkea vedenpinta liittynee sahan toimintaan. Ainoa asutus on länsipäässä sijaitsevan ”Antiaistensahan” ympäristön tilat. Vuonna 1922 julkaistussa Tammelan seudun taloudellisessa kartassa on järven karttanimi ”Antiainen”. Järven rantoihin ulottuu peltopalstoja esimerkiksi Pappilannotkossa ja Saunasuolla, jotka ovat nykyään metsää.
Vuoden 1958 peruskartassa ovat rantojen peltopalstat kutistuneet suuresti ja järven vedenpinta on alentunut. Ainoat nimetyt maatilat ovat Antiainen ja Kiviranta. Metsäsoiden ojittaminen on alkanut Voisuolla ja Halkiosuolla. Ahonpäältä tulee etelärantaan ensimmäisiä metsäautoteitä. Pohjoisrannassa on hiekkarannan merkki ja kaksi rakennusta. Pohjoisimmassa Kylmäkorvensaaressa on rakennus. Kesämökkirakentaminen on päässyt vauhtiin, koska vuoden 1979 kartassa niitä on yli 20. Etelärantojen mökeille tulee tiet metsäautotieltä. Hiekkarannan nimeksi on merkitty ”Hiera”. Mökkien lukumäärä on vuoden 1987 kartassa noin 30.
