Pusulanjoki on kaksiosainen: ennen Pusulanjärveä on 14,7 kilometrin ja järveen alapuolella 9,6 kilometrin osuus. Joki saa alkunsa Niemilammen itärannasta, josta se virtaa kilometrin alas Ahonpään pelloille. Joessa on tällä osuudella pato, joka on kaloille osittainen vaelluseste . Joki alittaa pelloilla yhdystien 11164 kahdesti. Jokeen yhtyy täällä vasemmalle puolelle Koivuniemenoja ja Räpsänjoki. Räpsänjoen jälkeen joki kääntyy kohti lounasta. Siellä se virtaa lyhyellä metsätaipaleella Karisjärvenkoskeen, joka on 400 metriä pitkä (tai 500 m pitkä ), viisi metriä leveä ja jonka pudotus on 10 metriä . Sen alapuolella joki alittaa yhdystien 1282 ja siihen yhtyy oikealle puolelle idästä tuleva Karisjärven laskuoja. Joki muuttuu pelloilla kuin suoraksi kaivetuksi kanavaksi. Marttilassa joki painuu laaksossa syvenevään uomaan ja putoaa viitisen metriä Knaapinkoskessa . Samalla alkaa joki meanderoida pehmeässä maaperässä. Joen uoma virtaa levenemässä jokilaaksossa, jonne on jäänyt juoluoiden jäänteitä ja suvantomainen laajentuma. Joki alittaa Marttilassa yhdystien 1280. Joki kaartaa Hauhulassa hiljalleen kohti etelää. Oikealle puolelle yhtyy Töllin Kolmehaaraan luoteesta tuleva Kylmälähteenoja. Vajaa kilometrin päästä alkaa Töllinkoski. Se on ollut Vesihallituksen inventoinnin mukaan 370 metriä pitkä ja 10 metriä leveä. Koskessa on 14 metrin pudotus. Koskessa oli vuodesta 1920 alkaen vesivoimalaitoksenbetonipato. Pato purettiin vuonna 2024 ja tilalle rakennettiin puoli kilometriä pitkä koski . Kosken jälkeen joki virtaa mutkitelleen jokilaaksossaan ja jokea seuraa Pusulaan johtava yhdystie 1280. Töllissä yhdystieltä haarautuva Töllin kylätie ylittää joen. Pusulan pohjoispuolella jokeen yhtyy vasemmalle puolelle koillisesta tuleva Muslamminoja. Samalla joki kääntyy lounaaseen ja siihen yhtyy vasemmalle puolelle luoteesta tuleva Kilpiönjoki. Joki alittaa seututien 127 ja laskee Pusulanjärveen.
Järveen laskevista virtavesistä merkittävin on Hirvijoki, jonka suisto on järven kaakkoisrannassa. Pusulanjoki alkaa Maikkalassa matalassa Seppälänsalmessa seututien 280 sillalta. Loppuosuudellaan on joki vaihtelevan levyinen, mutta se mutkittelee edelleen voimakkaasti. Jokeen yhtyy pian oikealle puolelle Miemolasta ja luoteesta tuleva Myllyoja. Peltojen eteläreunassa oikealle puolelle yhtyy vielä Kolmoja, jonka jälkeen joki suoristuu kanavamaiseksi uomaksi, jonka päätteeksi se alittaa Mettulantaustalle johtavan kylätien. Jättölässä alkaa joen viimeinen peltotaival, kun se saapuu leveään peltolaaksoon. Täällä se alittaa yhdystien 1253. Lopputaipaleellaan joki on kaivettu suoraksi kanavaksi, joka yhtyy Nummenjokeen vasemmalle puolelle. Alajuoksulla on sijainnut Hyvelänjärvi, joka on kuivatettu peltomaaksi. Kuivatuksen seurauksena joki on pidentynyt kilometrillä.
Luontoarvoja
Pusulanjoessa elää elinvoimainen taimenkanta. Karisjärvenkoski on jakanut taimenpopulaatiot, mutta vaellusesteiden poistamisen toivotaan sekoittavan ne geneettisesti.
Ari Saura on saanut sähkökalastuksen yhteydessä 18. syyskuuta 2003 19gramman ja 10,9senttimetrin pituisen kivisimpun ja Jussi Pennanen on saanut virvelillä 4. toukokuuta 2013 5,5kiloisen toutaimen.
Hydrologiaa
Pusulanjoen alajuoksulla on hydrologinen mittausasema Hyvelän sillan kohdalla, joka mittaa vedenkorkeutta ja jonka tiedoista arvioidaan joen virtaamia. Toinen mittausasema sijaitsee Nummenjoen Pirkkulan kohdalla. Pusulanjoen virtaamat ovat valuma-alueiden pinta-alojen perusteella noin puolet Pirkkulan arvoista.
Historiaa
Tähän osioon on koottu havaintoja Pusulanjoen jokiuoman historiasta. Koko valuma-alueen historiasta on alempana lisää. Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on joen yläjuoksulla kaksi kylää: ”Ahonpää by”, jossa on 10 maataloa ja niillä yhteen laskettua manttaalia 25, ja ”Karisjärvi by”, jossa on 15 maataloa, joiden yhteismanttaalia on 35. Joki virtaa kartan mukaan kylien peltojen halki ja joen ylittää kolme siltaa. Karisjärvenkoskessa toimii vesimylly. Seuraavalla peltoaukealla sijaitsevat ”Hattula by” (3 maataloa, 10 manttaalia), ”Marttila by” (2 maataloa, 5 manttaalia) ja ”Hattula by” (3 maataloa, 10 manttaalia). Töllissä on koskella silta, mutta ei myllyä. Töllistä alkaa joen metsätaival, joka yltää lähes ”Jäminjärveen” eli ”Pusula Träskiin” asti. Rantapeltojen luona on joessa silta. Järven rannoilla sijaitsi ”Pusula by” (5 maataloa, 12 manttaalia), papinkartano, ”Hyönälä by” (5 maataloa, 15 manttaalia, ”Seppälä by” (5 maataloa, 6 manttaalia) ja luusuassa ”Heijala by” (4 maataloa, 5 manttaalia). Järvi on länsipuolelta peltomaiden ja etelässä niittymaiden reunustama. Joen alajuoksulla on ensin ”Maikkala by” (3 maatilaa, 3 manttaalia), sitten ”Jättölä by” (3 maataloa, 4 manttaalia), ja seuraavaksi ”Röhkölä by” (2 maataloa, 7 manttaalia). Jokea reunustaa lähinnä leveät niittymaat. Lopuksi joki laskee ”Hyvöla järveen”, jonka lähellä sijaitsee ”Hyvela by” (5 maataloa, 14 manttaalia).
Hyvelänjärven kuivattaminen ensin niittymaaksi ja lopulta peltomaaksi on vuosien 1913 ja 1945 Lohjan seudun taloudellisessa kartoissa toteutettu niin, ettei järveä ole enää kartassa. Pusulanjärven karttanimi on kartoissa ”Jäminjärvi”. Töllissä on merkitty ”Töllinmyllyt”. Yläjuoksulla on vuoden 1922 Tammelan seudun taloudellisessa kartassa merkitty joen nimeksi ”Pusulanjoki”. Joki alkaa siinä ”lampijärvestä”, joka tarkoittaa nykyistä Niemilampea. Karisjärvenkoskessa toimii vesimylly. Karisjärven karttanimi on ”Karjasjärvi”.
Joen yläjuoksulle rakennettiin pato vuonna 1975, kun Tarkeelanjärven vedenpintaa haluttiin nostaa.
Vesistösuhteet
Vesistöaluejako
Pusulanjoki sijaitsee Karjaanjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 23) Pusulanjoen alueella (23.06), jonka Sitarlanjoen-Härkäjoen alueella (23.061) ja Pusulanjärven alueella (23.062) se virtaa. Valuma-alueen pääuoman yläjuoksun osuudet sijaitsevat lisäksi Tarkeelanjärven alueella (23.063) ja Saloveden-Heinlammen valuma-alueella (23.064).
Valuma-alue
Vaikka Pusulanjoki kuuluu Pusulanjoen alueeseen, ei se ole vesistöalueen pääuoma vaan pääuoman sivu-uomaa. Vesistöalueen pääuoma muodostuu neljästä erinimisestä joen osuudesta, jotka on esitelty artikkelissa Häntäjoki–Sitarlanjoki–Härkäjoki–Nummenjoki. Se muodostaa vesistöalueen pääuoman alaosuuden ja Somerojoki–Sikanoja–Pitkiönjoki sen keskiosuuden. Pusulanjoki on virtaaman perusteella tämän pääuoman suurin sivujoki. Sen valuma-alue mahtuu kokonaan Pusulanjoen alueen sisälle. Valuma-alueen pinta-ala on 252,51neliökilometriä (km²), joka on noin 42% Pusulanjoen alueen 601,68km² laajuisesta valuma-alueesta ja 76% Pusulanjoen alueen 331,61km² kokoisesta vesistöalueesta.
Pääuoman määritys
Pusulanjoki on valuma-alueensa laskujoki, joka yhtyy entisen Hyvelänjärven kohdalla Nummenjokeen. Pusulanjoki kuuluu pääuomaan valuma-alueensa alajuoksulla. Sen alajuoksu Pusulanjärven(207ha) ja yhtymäkohdan välissä on 9,6kilometriä pitkä. Pusulanjärven itärantaan laskee Hirvijoki ja pohjoisrantaan Pusulanjoki, joiden valuma-alueiden pinta-alat ovat vastaavasti 77,97km² ja 135,12km². Tämän vuoksi valitaan Pusulanjoen pohjoinen osuus pääuomaan. Pohjoisella osuudella on lukuisia sivu-uomia, jotka tutkitaan tässä. Kylmälähteenojan valuma-alue on 21,51km², Karisjärven(55ha) laskuojalla yli 4,92km², Räpsänjoen valuma-alue on 16,05km² ja Pusulanjoen valuma-alueetta on näiden yläpuolella vielä 67,16km². Siksi voidaan perustella, että Pusulanjoessa on enemmän vettä ja että se on tälläkin osuudella osa pääuomaa. Pusulanjoki alkaa Niemilammesta(17ha), jonne kertyy pääuoman pituutta 26,6kilometriä. Niemilammen yläpuolella sijaitsee Tarkeelanjärvi(88ha), johon laskee kaksi uomaa: pohjoisrantaan Myllypuro (52,37km²) ja luoteisrantaan Hahlajoki (4,87km²). Vesistöviranomainen on tämän yläpuolelle määritellyt Paikkatietoikkunassa vesistöreitin, jossa ei ole sivu-uomia. Tarkeelanjärven yläpuolella on siinä Myllypuro, Tytylampi(2ha), Vahermanjärvi(201ha), Antiainen(88ha), Saukonpäänjoki, Saukonpää(30ha) ja Jäljänjärvi(54ha). Pääuoman pituus Jäljänjärven laskujoen suistoon on 35,1kilometriä. Vesistöreitillä on Jäljänjärvessä haara. Sen länsirantaan laskee Saarijärven(144ha) Tammenjoki (27,11km²) ja itärantaan Kolmperse-Vähävesi(143ha) (10,26km²) lasku-uoma. Vesistöviranomainen ei ole merkinnyt Saarijärven vesistöreitille merkittäviä sivu-uomia. Siihen kuuluvat Tammenjoki, Saarijärvi, Salovesi(141ha), Jokisillanjoki ja Heinjärvi(189ha). Heinjärvi on valuma-alueen latvajärviä ja tänne päättyy pääuoman vesistöreitti. Kokonaispituutta pääuomalle tulee Heinjärven valuma-alueen pohjoisrajalle 49,1kilometriä.
Sivu-uomat
Ohessa on jokeen yhtyviä merkittävimpiä sivu-uomia. Sarakkeessa ”Etäisyys Hyvelänjärveen” olevat luvut esittävät pääreitin kohta kilometreinä mitattuna Nummenjoelle. Huomaa, että Pusulanjoen suistosta on matkaa merelle noin 92 kilometriä . ”Joen pituus” tarkoittaa sivu-uoman pääuoman kokonaispituutta. ”Virtaamalla” tarkoitetaan sivu-uoman keskivirtaamaa (MQ) ja ”valuma-alue” on sen pinta-ala. Taulukon lähteet on esitetty taulukon alla, ja ne on solukohdennettu rivin oikeassa sarakkeessa rivikohtaisesti.
Edellä on kuvattu pääuoman vesistöreitillä olevia järviä. Niiden lisäksi jokeen laskee muitakin merkittäviä järviä. Pusulanjoen pohjoiselta osuudelta varsilta löytyy Karisjärvi(55ha) ja Löytty(83ha), ja eteläiseltä osuudelta Iloittu(28ha). Niemilammen pohjoispuolella sijaitsee järviylänkö, jossa on useita suuriakin järviä. Niitä ovat edellä lueteltujen järvien lisäksi esimerkiksi Heinäistenjärvi(60ha), Tämäkohtu(138ha) ja Kolmperse-Vähävesi(143ha).
Valuma-alueen kunnostuksia
Vuonna 2004 raportoi Virtavesien kunnostusyhdistys Räpsänjoen vaellusesteiden poistamisesta ja uoman kiveämisestä. Vuonna 2005 kunnostettiin Pusulanjoella Knaapinkoskea ja Karisjärvenkoskea poistamalla uomasta vaellusesteitä ja palauttamalla jokeen perkauksissa sieltä poistettuja kiviä. Kariskoskea kunnostettiin puoli kilometriä tuomalla uomaan lisää kiviainesta. Vuosina 2023 ja 2024 purettiin Töllinkoskesta huonokuntoinen betonipato ja ennallistettiin vedestä paljastunut koski. Vuonna 2025 ja puolet vuodesta 2026 toteutettiin Leader-hankkeena esimerkiksi Karisjärvenkosken yläosien kunnostusta ja kutusoraikkojen laajennuksia ja lisäämistä. Töllinkosken poistetulla padolla kunnostettiin soraikkoja.
Valuma-alueen historiaa
Vuosina 1870–1907 julkaistu Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehti, jossa on joen yläjuoksua.
Pusulanjoen historiasta on havaintoja ylempänä. Tässä käsitellään valuma-alueen muita havaintoja. Vuonna 1855–1856 julkaistussa Kalmbergin kartastossa on vesivoiman käyttämisestä merkitty sahalaitokset ja sekä tuuli- että vesimyllyt. Esimerkiksi Hirvijoen valuma-alueella on neljä vesimyllyä, Miemolan Myllyojan valuma-alueella kaksi vesimyllyä, Pusulassa on vesimylly, Varvarinkulman Myllypurossa on kaksi vesimyllyä ja sahalaitos ”Ania såg” ja Sahankulmalla on joessa vesimylly. Asutus on valuma-alueella Pusulanjoen yläpuolisella vesistöalueella harvaa. Vuosina 1870–1907 julkaistussa Senaatin kartaston Pusulan seudun karttalehdessä (katso oikealla) on Knaapinkoskessa kaksi vesimyllyä, yläpuolisessa alhossa on vielä niittymaata, Karisjärvenkoskessa on yksi vesimylly, Räpsänjoen alajuoksulla on vesimylly, Myllypurossa on vesimylly ja Sahankulmalla ”Antiaistensaha”.
